Ensivuoteen

Loppuvuosi kuluu kelkkaillessa. Pitää Juraakin hiukan totuttaa ideaan, se ei tietenkään vielä tule vetämään koska ei ole kunnon valjaita siihen hommaan. Antaa kasvaa niin hommataan valjaat. Kakaran säkä hipoo jo 52,5/53cm.. Niin se aika vaan kuluu. 

Uusi vuosi alkaa taas, joten pitääpi hiukan päivittää blogin ulkoasua.

Tämän vuoden viimeinen päivitys oli tässä.

Allmost the end

Ah, olipas ihana aamuherätys! Löysää p**kaa lattialla, pissaläntti, revitty matto ja ovikellon rämpytys.

Näytin varmaan tosi hehkeältä postimiehen silmiin, juuri heränneenä, äkkiä kiskassu vaatteet päälle ja avamaan ovi..oivoi. Hankijalaksethan sieltä tuli, nopeaa toimintaa sanoisinko. Tilasin ne eilen ja tänään täällä, kun taas viime viikolla tehty soneralla pakettisoppari jossa pitäis tulla nokia lumia mukana..ei kuulu vielä missääään. Perhana.

No pitähän mun mennä tänään heti testaamaan jalakset, oli muuten pirun vaikeat laittaa paikoilleen - yksinkertaiset kyllä, mutta sormet sinisinä sai painella. Rehkiminen kannatti koska ne luistaa mahtavasti! Niin kauan kunnes tuli soraa vastaan. Ihmiset pitivät mua varmaan jonain kylähulluna kun noiden kanssa menin.
1. yritys: Lara veti, Jura oli flexissä - jostain syystä ajattelin, että onnistuis niin paremmin kun ei tartte remmin kanssa plärätä, joopajoo - ja eihän siitä mitään tullut.. Jura loikki puolelta toiselle ja meikäläinen huutaa "Jura p**kele" - koitti varmaan hirttää itseään vetonaruun tai jotain? Eipä päästy 100 metriä pidemmälle.
2. yritys: Lara veti, Jura oli flexissä niin että pysyi Laran takana. No mitä vatipää tekee? Alkaa himmailemaan reen edessä ja siinä kohtaa kun kelkka hiukan osui takajalkaan alkoi hirveet pukkiloikat JOKA SUUNTAAN ja sen jälkeen tössättiinkin soraan joka aiheutti sen, että mun huulien välistä pääsi hiljanen ruma sana - okei vähän useampi ku yksi. Taidettiin päästä jo vähän päälle 200 metrin päähän..wuhuu!
3. yritys: Kipiteltiin sorakohdan ohi, vaihdettiin suuntaa ja Lara vetää taas. Tällä kertaa pidin Juran suhteellisen lyhyellä ja vihdoin se tajusin jutun idean! Nätisti kipitti vierellä ja lopulta annoin sille hiukan enemmän liikkumistilaa kun huomasin ettei se enään koittanut Laran niskaan ängetä. Päästiin noin 300 metriä, mikä on aika paljon mun mielestä kunnei olla paljoa harjoiteltu edes. Pysäytin ja heitin Laralle jauhelihaklöntin nokan eteen. 

- Pieni väliaika, koirat sai juosta vapaana ja tehä tarpeensa samalla kun iten kirosin mielessäni, etten varmasti ota ens kerralla kakaraa mukaan-

4. yritys: Larppa vetää ja Jura kipittelee kiltisti mukana kunnes kuuluu ihan järkyttävä ääni! Paljon ja vähän päälle soraa tiellä ja tässä kohtaa mää repesin "V**tu mun uudet jalakset saa**na! Kuka he**etin kuraturpa tätä soraa tänne levittää! *piiiip*" Jaa sen jälkee varovaista vilkuilua, ei kait kukaan kuullu :'D Hei, mulla oli kuuma ja hiukan otti nuppiin ku tarttee tommosta soraa pistää, yhtäailla se luistaa jalkojen alta.

- Uusi väliaika, koirat kirmaa ja mä istun kelkassa ja polttelen syöpäkäärylettä sekä syötän koirille nameja aina ku käy luona. Tässä kohtaa olin entistä varmempi siitä etten ota Juraa ens kerralla mukaan, pystyn paremmin keskittymään Laran vetämiseen koska siinä on parannettavaa - 

5. yritys: Larppa veti ja oltiin jo melkein iskän pihassa. Pysäytin, kehuin ja palkkasin nokka menosuuntaan sitte taluttelin pihaan.

Olipa reissu, mutta kaikesta häiriöstä huolimatta Larppa veti suhteellisen hyvin :)

- Kaveria ei päästykään treffaamaan, mutta joku toinen päivä ku ei se maailmanloppu tullukaan ;) -

Hallillaki käyty treenailemassa Jurpan kanssa, on se vaan pätevä! 
Peruskuviokelluntaa - seruupätkiä, sivua, maahanmenoa, jääviä, hyppyä ja kapulaa - sekä tällä kertaa ajattelin että harjotellaan vähän haastavampiakin liikkeitä. Tutustuttiin metallikapulaan - edelleen pitäisi itselle hankkia sellainen, pienempi - harjoteltiin löytämään oma palikka ja huomattiin, että merkki on aivan mahtava! Ruutua pitää vielä alkaa työstämään. 

Tottistelun jälkeen kokeiltiin vähän liitämistä - hyppyä, rengasta, putkea, muuria ja uutena tulivat pussi ja kepit. Keppeihin pistin ohjurit ja hirmu nopeasti kakara hoksasi jutun juonen. Ohjaus alkaa vahvistua kerta kerralta ja irtoaminen paranee :)
Lopuksi käytin palloa palkkana kun olin sitä mieltä, että kakara on napuja popsinut ihan tarpeeksi jo tältä päivää. Jura sekosi pallosta täysin! Se juoksi edes takaisin hallia, loikki suuntaan ja toiseen ja heilutteli palloa suussaan pitkän aikaa, minäpä annoin sen riehua - tehdä loppulämmittelyt ihan itse :)

Nytpä lattialla makoilee tyytyväinen pentu, joka mussuttaa rustoluutaan. Lara nyrpeenä seuraa vierestä kun oma on syöty jo.

- Semmonen päivä, on itelläki aika kuitti olo -

Torstain agiliidot

Rata ekan kerran

Oi A-este <3 En olis ihan heti uskonut, että noin vois käydä. Putkessa möhlein ite, olis pitäny olla enemmän sivussa ja hiukan lähempänä. Muuten se rata menikin ihan kivasti, lukuunottamatta myöhässä tulleita käskyjä tässäkin. :/

Rata toisen kerran

A-este oli niin hirveän puoleensa vetävä edelleen, ohjaaja ottaa muutamat lisäaskeleet ja kepit oli tosi hämmentäviä kun mamma oli koiran oikealle puolella - aika usein tullu vedettyä niin että oon koiran vasemmalla ja tässä se nyt näkyy. Pitää jatkossa treenata tota oikeaakin.
Ohjureista on kolme poissa, hyvin se ne vetää kun vähän avittaa :)
Huomasin myös, että mä olin tällä kertaa ihan hirmu myöhässä lähes kaikkien käskyjen kanssa. Täytynee kiinnittää tuohon enemmän huomiota jatkossa.

Enjoy people!

-Larppa kiittää ja kuittaa, ohjaaja kiittää kuvaajaa (avokkia)! Huomenna treffaillaan ja tottistellaan-

Mitäs sitten?

Mitä tuleva vuosi tuo tullessaan? 
Sen kun tietäisi.

Mitä haluaisin, että se toisi tullessaan?
Laran kohdalla; ALO1:n, paikkamakuun kanssa tai ilman mutta pikkuhiljaa kutina takaraivossa vahvistuu, että se taitaa jäädä pienen tytön haaveeksi. 
Tänään treenailin Laran kanssa penturyhmän häiriöksi ylempien luokkien tokoliikkeitä, lähinnä merkkiä ja ohjattua noutoa sekä kaikkia noutoja - Larppa kun fanittaa aivan järkyttävästi kaikkea missä saa noutaa, ihan sama mitä noudetaan, kunhan noudetaan! :D Alkoi vallan harmittamaankin tietoisuus siitä, että se osaa ne liikkeet; seuraa hienosti, jäävät - upeaa ainakin tällä kertaa, luoksetulo jopa pysäytyksen kanssa ja sitten noinkin yksinkertainen liike kuten paikkamakuu..ei..ei toimi. 
Päätin/totesin/arvioin, että treenitauko taitaa olla paikallaan ihan oman pääkopan takia - ei kestä, miksei se voi toimia - ja Laran kanssa lopetetaanki hallikausi tälle vuodelle. Tammikuussa jatkan sitten enään Juran kanssa, Lara saa kiikkua välillä mukana arkitottis päivinä ja keskittyä agiin, temppuiluun ja kelkkailuun. Luojalle kiitos tosiaan agilitystä, jotain lohduttavaa ja nostattavaa, ei tartte miettiä tokojuttuja (lähinnä paikkista) vaan voi tarkoituksellisesti keskittyä kaikkeen muuhun! 
Agilityssä tietenkin haluan korkata ensi vuonna kisat, mutta se vaatii ahkerampaa keppien treenaamista, onnistuu. Kesällä..kesällä..hmm. Jos jostain vaan löydän rallytokon alkeiskurssin niin sinne mennään Larputtimen kanssa. Pyöritään pitkin kenttää ja sählätään kun mamma ei osaa lukea kylttejä, mikäs sen hienompaa! Jälkeäkin pitäisi taas koittaa kokeilla, kunhan vain saisi treeniryhmän kasaan niin sekin onnistuisi. Tuntuu, että tältä alueelta on maastolajit kuollut ihan tyystin.

No mitenkäs tuo kakara?
Jaa-a kuule. Siittähän on vaikka mihin, mutta missä ajassa? Se on asia erikseen. Tammikuussa aloitetaan agilityn alkeiskurssi WeCA:n leivissä, mitähän siitäkin tulee :} Ja ensivuonna jatketaan tokoa samoissa merkeissä, Agilityn Lumoa hallilla UPK:n opastuksella.
Maastolajit kiinnostaa myös Juran kanssa, mutta noh sama ongelma tulee vastaan; Mistä se ryhmä repäistään? Ja myös hiukan tuo liikkuminen, ikävä mennä 30km:n päähän(esimerkki) vain yhden treenikerran takia. Mutta nyt näillä näkymin..mitään näkymiä ole, lets go with the flow ja katsotaan mihin päästään. Hiljaa hyvä tulee, jos on tullakseen! :)

Vatipäät <3

Epikset

Korkattiin meitin agiura hiukan kunniakkaammin kuin tokoura! 

Käytiin PAHA ry järjestämissä tonttuepiksissä! Mölleihin osallistuttiin - kunnei kerta vielä kisatakaan - agility- ja hyppyratoihin. Agilityradalla tuli nollat tauluun, eli 0 virhepistettä, aika oli 29,?? eli hippasen alle 30 sek. ja 1. sijoitus. Hyppyradalla tuli pieniä kämmejä - pitkät hypyt ja pari huonoa ohjausta - 5 virhepistettä, aika oli 23,?? ja 2. sijoitus. Virhepisteet tuli kun toiseksi viimeinen rima tipahti, muuten rata meni virheettömästi vaikka Lara kerkesikin ajattelemaan liikaa :)
Pakko olla kyllä tyytyväinen, radat oli kyllä helpot - lukuunottamatta sitä juoksemisen määrää, jösses! - mutta se etten ite ollu jännityksestä toimintakyvyttömänä, siittä pitää nostaa itelle hattua. 

Larpalla oli kivaa, ihan selvästi ja se oli täysin omassa elementissään.
Agiradasta siis koostui hypyistä, pituudesta, putkista, pussista, muurista ja puomista.

Käsityöläinen

Tämän päivän olisin voinut hyvin pyhittää roikkuville töille, koska niin sattui käymään. 

Sain aikaseksi;
- vaihdettua vetoketjun veljen takkiin - ketuiksi meni, mutta kelpasi kuitenkin
- aikoja sitten aloitetut valjaat valmiiksi - tarkemmin ottaen noin 8kk sitten aloitetut valjaat kyseessä - Juralle. Hiukan ne jäi isoiksi, mutta kyllä se niihin kasvaa :)
- alkujaan epäonnistuneen takin, jota joskus koitin tehdä Laralle mutta siitä tulikin onnettoman lyhyt - nythän se on Juralle sopiva ;)

Oon kyllä todella tyytyväinen lopputulokseen. Tässä piti paikkansa sanonta "Hiljaa hyvä tulee." Vielä pitäisi omaan takkiin vaihtaa vetoketju..

Menoa ja meininkiä

Match Show - chek 
Toko koe - chek

seuravaksi agilityn epikset!

Tänään siis kävin Juran kanssa pyörähtämässä ensimmäistä kertaa kehässä. SIN- tuli tulokseksi, hirrveen kylmä ilma paikoillaan seisomiseen, mutta hienosti tyttö silti esiintyi. Antoi nätisti tuomarin pidellä ja tutkia, rakastamatta liikaa tietenkin. Yllätyin itsekin, että Jura ei kertaakaan hypännyt tuomaria päin vaan keskittyi hienosti napittamaan kädessäni ollutta makupalaa! :D Ravaaminen oli hienoa, ei vetänyt eikä juurikaan pomppinut - kahdesti pomppasi ensimmäisellä kerralla kun oltiin kehässä - mamma on tosi ylpeä neidistä!
Laran kanssa käytiin toko kokeessa, paikkis.. *piip* .. 138 pistettä ja ALO3. 10-0-9-8-9-10-0-10-10, hienot pisteet, mutta ei se auta jos paikkis ei suju :( Treeniä treeniä, muuten pitää kyllä olla todella tyytyväinen Laraan ja sen tekemiseen, koska pakkaspäivät on verottanut liikkumista tosi paljon, joten kierroksia oli kertynyt ja pahasti. Kesällä kokeillaan sitten uudestaan ulkokokeessa.

Huomattiin treenikaverin kanssa ilmoituskin hallin seinällä agiepiksistä. Todettiin heti, että sinne on pakko mennä! Ei siinä mitään häviä kun menee ja kokeilee :)

Daily news; part 2

Treenit menivät hienosti!
Kyllähän se kaasukammio sai hieman Juran nokan sekaisin, mutta hienosti kakara pystyi keskittymään tekemiseenkin! Imuttamalla seuraaminen on todella hienolla mallilla, eikä se pääkään enään heti tipahda kun käsi nousee taskussa käymään. Hienosti vauva jaksaa myös istua paikallaan, keskittyä ohjaajaan ja odottaa. Maahan menokin onnistui, ihme kyllä, ilman että nokka meni tekonurmeen!
Jura kehittyy hyvää vauhtia ja jaksaa treenata yllättävän pitkään. Ainoa mikä hidastaa on oma laiskuus. Itseä ei kauheasti kiinnosta treenata ulkona; kylmää, märkää ja tuulee.. Sisällä on ikävä treenata, kun sitten on Lara - joko änkeää väliin tai piippaa makuuhuoneessa "miksen mää saa??" -tyylillä. Treenipäivät keskittyy torstaihin ja perjantaihin, valitettavasti. Pitäisi pikkuhiljaa ottaa itseä niskasta kiinni ja alkaa treenaamaan Juran kanssa enemmän, pikku pätkiä, mutta useammin.
Laran kanssa ollaan siinä pisteessä, että liikkeitä tarttee ylläpitää. Paikkamakuuta pitää varmentaa, piilopaikkista pitää alkaa pikkuhiljaa treenaamaan. Avoimenluokan liikkeet ovat kasassa paikkamakuuta ja kaukoja lukuunottamatta. Puuh.. Mä muuta halua ku sen ykköstuloksen niin pääsee seuraavaan luokkaan.

Daily news

Keskiviikko, ovesta sisään. Arkitottispäivä niin sanotusti siis.
Karvamaakarit pääseen tällä kertaa mukaan, koska treffataan kaverin mastiffimukula ennen kurssia ja saadaan sitten vähän lisähäiriötä kurssilaisille - omille koirille tietenkin kanssa. Oon tässä hikipäissäni koittanut kehittää jotain fiksua ohjelmaa tunnille, ettei mentäisi "vedetään lonkalta jotenkin sinnepäin, joo hyvä tuli" -tyylillä. Jotain saanut aikaiseksikin ja jotain pitäisi vielä keksiä lisää.
Tokokoekin lähestyy uhkaavasti, tajusinkin eilen että sehän on jo ens viikolla ja huomenna on tasan viikko h-hetkeen! O.O Laran paikkamakuu tuottaa edelleen pieniä epävarmuuden tunteita. Suunnitelmana olikin, että menisin vain Juran kanssa perjantaina treeneihin mutta taidampa ottaa Larankin mukaan. Kerran vielä paikkis treeneissä ja jos se menee vituiksi niin.. eikait se mee.. 

U can wish for the best.

Tottista - Agiliito

Hienoja nämä loppuviikot. Suhteellisen koirapainoitteisia sanoisinko.

Keskiviikkoisin arkitottis, jonne joskus otan Larpankin mukaan. Pitäisi varmaan joku kerta ottaa Jurakin pentutottikseen? Näkisi onko ne hallin hajut sillekin ihan ylivoimaisia, vai voittaako ruoka :}

Torstain agiliidot! 
No mitä tähän muuta sanomaan, että koira oli tottis tuulella.. Haki koko ajan vasemmalle puolelle ja ratahan sattui juuri olemaan sellainen joka olisi "luonnollisinta" suorittaa pääosin oikealla ohjaten. Juuri näin. Kyllähän se rata kokonaisuudessaan meni hienosti ja huomasin itessäkin kehitystä, uskalsin käyttää vastakkaista kättä ja se toimi! 
Kyllä mekin tästä kehitytään, kepeistäkin on jo kaksi ohjuria poissa :}

Perjantain tottistelut - agiliidot.
Kaks tuntia hallilla. Toi aika on varattu molempien koirien tottisteluun, mutta tällä kertaa Jura ei ollut mukana. Heti alussa huomattiin, että hallissa oli meijän eilinen rata vielä paikoillaan, joten? No sitä kokeiltiin uudestaan. Menihän se nyt paljon sujuvammin kuin eilen, varsinkin kun koira oli agiliito tuulella. 
Pomppurallin jälkeen Larppa sai vähän aikaa odotella ja rauhoittua autossa, kunnes tuli paikkamakuu. Hienosti pysyi maassa. Ensiviikolla pitää vielä kokeilla kisa matkaa ja suuntaa, lets hope for the best. Seuraaminen oli upeaa, niin kauan kun pattereita riitti. Hyppy jäi kokeilematta, enkä kyllä tiedä yhtään missä mallissa se edes on. Ei ole paljon tullut treenattua. 
Viimisellä tunnilla ei ollut porukkaa, joten aloin väsämään rataa kentälle. Onnistuin tekemään aika ylivoimaisen kohdan siihen - jota en osaa selittää, enkä jaksanut paintilla alkaa töhertää. Jollain tapaa sekin saatiin menemään, mutta ei ihan niin sujuvasti kuin kaikki muu radasta.

Koe lähestyy huimaa vauhtia, ei niinkään jännitä, paitsi se paikkamakuu. Mörkö.

Mihin se aika katoaa

Se on jo noin iso, vaikka juur se oli noin pieni <3

2012 saldo

Aloin tuossa miettimään, että mitä ollaan tänä vuonna saatu aikaiseksi? Hiukan jäi sellainen olo, että; Ei mitään! Noo, ei tuo nyt paikkaansa pidä, täysin, omat odotukset oli liian korkealla verrattuna todellisuuteen - osaamiseen ja käytössä olevaan aikaan. 
Pennut vei oman osansa juuri kesällä - silloin kun on eniten toimintaa koiraharrastuspuolella, myös Porin päässä.
2013 tulee kovaa vauhtia, sitä odotellessa ja suunnitellessa.

2012 saldo

21.1. Turku KV - AVO ERI2 SA
11.3. Pori - ALO2
01.4. Pori - ALO3
9.4. Nakkila - SIN-
15.4. Ulvila - PUN-
22.4. Ulvila - Kiihdytyskisat 1/17 (7,6s/100 - 48km/h huippunopeus) 
22.4. Ulvila - PD soveltuvuuskoe EH 11p. (hyl.) sikajahti; ei tulosta
28.4. Ulvila - PUN3
29.4. Pori - PUN-
5.5. Harjavalta RN - AVO EH1
19.5. Pori RN - AVO ERI1
27.5. Pori - SIN1 BIS5
3.6. Pori - PUN2
10.6. Pori - PUN1 BIS 5

Onhan siinä nyt jotain, mutta niinkun näkyy; toiminnallisesti meni melkein puoli vuotta hukkaan karusti sanottuna. Mutta pennut korvaa, jollain tapaa! Ensi vuonna koitetaankin ottaa "hukattu aika" takaisin ja se tulee varmasti näkymään tavoitteissa! :)

Treeni kuulumisia!

Keskiviikkona;

ensimmäinen arkitottisryhmä -kerta, mulle! Jeejee! 
Eli keskiviikkoisin vedän arkitottista Karon kanssa ja ensimmäinen kerta meni omasta mielestä aika hienosti. Kurssilaiset vaikutti mukavilta ja varmasti ovatkin. Hallilla vaan oli pirun kylmä, pitää varmaan hankkia jotkut pilkkihaalarit sinne! Seuraavaa kertaa odotellessa :}

Torstaina;

noh.. Agiliito ei mennyt ihan putkeen..tai meni, liiankin useasti sanoisinko. Itse en oikeen ollut kartalla mitä tehdään ja vetäjän pieni porkkana kohta kentällä osoittautui jostain kumman syystä mulle ihan ylitsepääsemättömäksi. Huomattiin siinä myös, että mun tarttee alkaa treenaamaan myös vastakkaisella kädellä ohjaamista (jos koira on vasemmalla niin ohjaan oikeella npp.) Mutta oli silti kiva nähdä, paljonko koira korjaa mun virheitäni <3

Näytettiin me sentään joissain kohtia siltä, että osattais jotain - niin tai siis, että ohjaajakin osaa.

Perjantaina;

tottistaa, 2 tuntiaa <3 Jurakin oli mukana. Parina kertana se on jäänyt kotiin, mutta nyt otin mukaan kun omalla autolla mentiin. Lara teki töitä hienosti ja tarkasti alussa, perus kelluntaa, seuruuta, käännöksiä ym. Sitten otin Juran kanssa pieni liikkeitä, istu, maahan, sivu ja luoksepäästävyyden, josta on pakko sanoa että hienosti likka pysyy persiillään. Ei juurikaan vieras hlö kiinnosta kun mammalla on ruokaa :D Sen jälkeen oli Juran aika mennä koppaan ja Lara kentälle. 
Siinä se sitten meni, hirveetä yliyrittämistä kokoajan, perusasento ihan hakusessa (liian edessä) Seuraaminen oli hyvää ja varsinkin sen kontakti! Mutta ne pysähtymiset -.-' No mitäs siinä teet? Muuta kun toteat koiralle oho ja yritetään uudestaan. Lopulta sitten saatiin pari kunnon perusasentoa pienellä auttamisella, johon oli sitte hyvä lopettaa. Pistin Larankin koppaan ja mietein, että ehkä on parempi pitää tauko molempien kanssa, kattelkoot kopasta ku muut tekee.

Aikani siinä sitte kattelin muiden tekemistä, kunnes tulikin jo toinen ryhmä ja paikkamakuu. Siihen! Luoksepäästävyydessä Laran kanssa ei ole koskaan ollut ongelmia vaikkei sitä niin järin kiinnosta kun tuomari tulee lääppimään, paikallaan se silti pysyy. 
Tällä kertaa tein jotain mitä en ollut pitkään tehnyt, käskin Laran maahan ja palkkasin, kävelin pois, käännyin ja perke*e! Tämä nuuskuttaa etutassujen välistä lattiaa ja nousee istumaan. Täysin luonnostaan jo tuli "oho" -karjaisu muodossa, muutama askelta lähemmäs ja "maate". Larppa vetää maihin, kehun sitä, odotan hetken ja menen vapauttamaan hillitysti. Sitten liike alusta, sivulle, maahan (tässä kohtaa jätin palkan pois) ja kävelin pois. Siinä se sitten tönötti pari minuuttia, vähän päälle ja sen jälkeen bileet pystyyn! Lopuksi otettiin hyppyä ja treenattiin torstain agilityn ongelma kohtaa. Kyhäsin esteet suurinpiirtein samaan muotoon (siis nämä kaksi hyppyestettä) ja rullattiin sitä eri tyyleillä. 
Lopputunti menikin Juran kanssa pyöriessä kentällä ja on pakko olla tyytyväinen tuohon, hienosti jaksaa mennä ja keskittyä muhun! :}  

Born this way

"Missä oli kamera kun sitä olisi tarvittu!?
Tein hienot kuperkeikat agikentällä :D Kehuja tuli koiran nopeesta kehittymisestä ♥ Mun vaan pitäs nyt pystyä jotenkin petraamaan koiran tahtiin ja ehkä hitusen nopeempaakin. Kyllä tää tästä pikkuhiljaa :)
On se vaan hieno mammakoira ♥"

Näin tuli kirjoiteltua facebookkiin heti liitotreenien jälkeen.  Jäi aivan mahtava mieli treeneistä, vaikka itse tosiaan muutama kuperkeikkaa vedinkin kentällä..köhköh, pitää hiukan tota jalkatyöskentelyä treenata :D

Oon nyt ekoista treeneistä asti pitäny pientä kirjaa siitä, millä mallilla meidän agiliito on ja nyt vois pienen yhteenvedon siitä kirjoittaa. 

KEPIT - ohjureilla, yksi keskeltä poissa. Aika kivasti hakeutuu jo kepeille ja hyvä kepitys tahti alkaa koko ajan paremmin löytymään.
KEINU - kontakti on hyvä, ite pitää vielä olla tarkkana että ohjaan Laran suorassa linjassa keinulle, muuten se menee sinne vähän miten sattuu. Rämähdys ei hetkauta suuntaan tai toiseen, vauhdinsäätelyä pitää treenata ettei tuu mitään lentokeinuja.
RENGAS - hyvin menee läpi, lisää varmuutta siihen että osaa itse hakeutua renkaalle.
KONTAKTIT - A-este toimii hyvin erilaisista kulmistakin. Puomiin nopeudensäätelyä ja suorempaa ohjauslinjaa kunnes hakeutuminen on varmempaa.
HYPYT - ei hämäänny erilaisista esteistä (esim. muuri tai pituus). Irtoaa aika kivasti joka suuntaa, parhaiten vasemmalle ja eteen, oikeaa pitää vahvistaa. Kiertää hyvin, tässäkin oikeaa pitää vahvistaa. 
PUSSI - menee hyvin pussiin, hakeutuminen varmemmaksi. 
PUTKI - toimii. Ei siinä muuta.

MUUTA - omaa jalkatyöskentelyä pitää treenata. Valssiaskeleet tutummaksi. Leikkaus- ja irtoamistreeniä. Odottaa hienosti alussa! <3

Eli omasta mielestä aika kivalla mallilla, kun ottaa huomioon kuinka vähän aikaa ekasta treenikerrasta on. Tuntuu, että tuo koira on syntynyt tätä lajia varten! 
Epiksiä pitäis nyt jostain metsästää, ens vuoden puolelle menee väkisinkin kun ei täälläpäin oikeen mitään talvella ikinä järjestetä. Mutta eipä tässä semmonen kiirekään ole, reeniä reeniä ja radat kuntoon :)

On luntaa tulvillaan

saa nähdä kuinka kauan.

 Kakara tykkäs eilen ensilumesta ihan hirmusesti!

 Mutta pallo oli silti paljon kiinnostavampi.

 Tuli aihetta kokeilla itse tekemää "villapaitaakin". Sisällä Jura ei oikeen innostunut vaatetuksesta, mutta eipä se ulkona sitte menoa häirinnyt enään :)

Väsynyttä porukkaa

Rohkea mukelo, jota minä muka koitan sosialistaa.

Koirapuistossa käyty taas. Tänään siellä ei juuri leikkikavereita ollut mutta eipä tuo Juraa tuntunut haittaavan, se sitten meni ja nuuski omiansa, jahtasi lehtiä ja sai hepuleita. Lara tapansa mukaan pissasi tonne ja tänne ja takasin kököttämään metrin päähän minusta. Seurapiirisankari.

Tosiaan puistoseurana oli vanha herra ja omiaan touhuava tod.näk. karjalankarhukoiramix, joten Jura keksi omaa kivaa. Aika itsenäinen kakara loppujen lopuksi, aika näyttää onko se ollenkaan hyvä piirre. Itelle on tullut jo tavaksi kanniskella nameja mukana lenkeillä, että saa palkattua aina tilaisuuden tullen, aika kuluu toimivaa luoksetuloa rakentaessa siis. Ja yleensäkin tietenkin siinä ettei kakara lähde huitelemaan kauas. 

Jotenkin pienessä pumpulimaailmassani kuvittelin, että tälläinen "aikakausi" tulisi vasta PAALJON myöhemmin, siis joskus siinä kun pentu on 5-6 kuukauden hujakoilla, ei jo 12vkon iässä. Jura on siis nyt hiukan vajaa 15vkoa mutta on jo 11-12vkon iästä aika reippaasti uskaltanut ottaa etäisyyttä vapaana ollessa muhun sekä Laraan. Liikkuessa seuraa hienosti mukana, ei paljoa säädä omiaan, keskittyy mihin mennään, mutta paikalla ollessa saattaa lähteä yllättävänkin kauas kikkailemaan. Tästä syystä siis kiikutan nameja mukanani, minne ikinä menenkin koirien kanssa.

Hiirestä ketunhäntään ja niin päin pois tai tänne.. 

Sain aikaiseksi ilmoitettua Laran tokokokeeseen, - kerrankin koe johon voi ilmoittautua näinkin aikaisin! - joka on 6.12. Tuttu halli, lisää paikkistreeniä ja kun se nyt tällä kertaa luonaisi niin oikeasti, se kelpaisi mulle. Vaikka muut liikkeet koira vetäisi häränpyllyä - kunhan ei tahallaan ala perseillä - niin ei haittaa läheskään niin paljoa kuin se, että paikkis epäonnistuis taas. 

Hyvältähän se on jo jonkin aikaa näyttänyt, mutta se on koira, koskaan ei tiedä. Tämän vuoden puolella on tulossa pari muutakin koetta, ainakin toiseen koitetaan - jos päästään ko. halliin treenaamaan paikkista. Hallissa siis tekonurmi, koe on loppusyksyllä/talvella niin on se hyvä hiukan varmistella eri pohjia.

Jurankin kanssa on treenailtu, vähän jotain sinne päin..kai. No on on. Välillä vaan itestä tuntuu, että ei oo kun ei pennun kanssa pysty treenaamaan niinkuin aikuisen koiran kanssa. Pari maahanmeno toistoa pennulle vastaa lähes samaa kuin aikuiselle 10min. tottista. Tai jotain sinnepäin suunnilleen. No osaa se istua, ohjatusti mennä maahan (kädenkin voi nostaa ylös, jess!), sivullekin tullaan hienosti ohjauksella! Mutta kaiken paras on tuo luoksepäästävyys, kun namia on nokan vieressä niin lähestyvään ihmiseen ei kerkeä edes vilkasemaan. Ajan kanssa kaikki. Huomasin myös tänään, että neiti osaa noutaakin! En heti edes tajunnut koko asiaa, heitin pallon, Jura toi, heitin uudestaan kunnes tajusin Juran tuodessa uudestaan palloa että "Ei hitto, se tuo sen takaisin!" Ja armotonta kehumista ja vetoleikkiä pallon kanssa ja uudestaan heittämään. Tuntuu äitiinsä tulevan kun sen pallon perässä on hieno juosta.

Hampaatkin alkaa vaihtumaan, kohta on toinen rokotus..mihin tämä aika kuluu? Kohta se on jo iso, kohta on joulu! Hiukan poikkesi aiheesta. Ainakin ylös on tulossa kulmurit ja kulmureiden taa ne pikkuhampaat, mitkä lie onkaan. Puruluita tulee haalittua kaupasta aina kun käy, pitää alkaa kattomaan jotain nystyräisiä kumilelujakin, jos vaikka pysyisi huonekalut rauhassa.

Turhaan tuli stressailtua pennun tuloa, on tuo aika helppo tapaus. <3

Ikuisuusprojekti ja ruokaa

Innostuin taas eilen väsäilemään koirille sapuskaa. Vanhoja pottuja ja kuivalihaa. Keittelin samalla vajaa kilon naudanmaksaa, yleensä syövät possua mutta nyt sattu tulemaan nautaa, kaippa tuokin alas menee. Keitinliemi piti tietenkin kans ottaa talteen niinkuin aina, kauhian hyvää tuntuu olevan suipponokkien mielestä.

 -pottuja ja kuivalihaa-

 -keitinliemi-

 -jo jäätyneet naudanmaksa palat-

 -lopputulos-

Nappulaa, puttuja, kuivalihaa ja lientä. 

Mussuttakoon tommosta tämän päivän.

Ikuisuusprojektikin valmistui!

Taisi tuo panta kolme kuukauttaa odottaa lopullista valmistumistaan, ei siinä kauaa mennyt. Oli vaan vaikea päättää miten tuon kuristusosan tekee..

Don't cry for your love

cry tears of joy.

Kuvia, kunnei muutakaan keksi. 
Kaikkea suunnittelin, mätsäriin menoa, pentumiittiä ynnä muuta mukavaa, mikään ei onnistunut. 
Ketuttaa. 

Pari kertaa käyty koirapuistossa, niin että Jurakin ollut mukana. Kivasti likka osaa ottaa ilon irti toisten koirien seurassa. Toisin kuin Lara, joka vaan tönöttää paikoillaan ja hiukan nuuskuttelee, sitä ei oikeen kiinnosta aina.

 Oli varmaan väärin treenata Laran kanssa agilityä tiineyden alkuvaiheella..

Eihän tolla vieteriapinalla pysy jalat lainkaan maassa!

 Very angry! So very angry!!

Syksy saapuu, talvi tulee

Hirmunen tuuli ja sataa, yhyy..

Mukava aloitus. 

Tokokisoja yrittänyt hirveesti kattella, mutta ei oikeen osaa päättää mihin menis vai meniskö sittenkään lainkaan tänävuonna? Jura on hienosti alkanut hiffaamaan maahan menoa! Nyt menee ne kyynärätkin lattiaan. 

Eipä oo vauva enään niin pieni vauva :)

Mettässä ollaan käyty samoilemassa, kuvat onnistui miten onnistui. Kävellessä on yllättävän hankala tarkentaa.. Tarkoitus oli tehdä mukava kävelylenkki massin mettässä mutta.. No se hiukan venahti. Lopulta tallusteltiin semmoset noin 12-13 kilometriä putkeen. Jura alkoi loppumatkasta olla aikaslailla poikki. 
No kotiin kun päästiin annoin puikkonokille ruokaa, otettiin tunnin päikkärit ja taas riehuttiin! Pentu on terve kun se leikkii..

Nyt uskaltaa sanoa varmaksi, että Larpan jalka on kunnossa! Hienoa kun saa liikuttaa koiraa niin paljon kun koiran oma puhti riittää. Dog-frisbeessäkin ollaan päästy kunnostautumaan, kopit on jo aika varmoja ;) Pitää vaan kehittää lisää temppuja niiden rinnalle. 
Agility, noh.. koitan ite päästä jyvälle koko hommasta. Ei vaan raksuta niin nopeasti ku pitäis. Laralla sen sijaan raksuttaa ja nopeempaakin, kepittely tekniikan se on repinyt jostain!? Kolme kertaa kesällä trewenattiin niitä ennen mammalomaa, eikä nekään treenit mahtavasti mennyt. Viime agikerralla kepitys tahti löytyi jo aika mahtavasti. Ihme hurtta! :)

Syksyisiä kuviakin on tullut räpsittyä kasvattajan järjestämään kuvakisaan. Koipeliini nyt hyppii ja pomppii, pyörii ja hyörii joka kuvassa, mutta minkäs teet. Lara koittaa näyttää edustavalta, mutta se osoittautuu aina suhteellisen hankalaksi varsinkin kun 7 kiloa jalkaa hyppii koko ajan silmillä! Joskus tuntuu, että kaikki ruoka mitä se syö menee jalkojen kasvamiseen.