perjantai 21. joulukuuta 2012

Allmost the end

Ah, olipas ihana aamuherätys! Löysää p**kaa lattialla, pissaläntti, revitty matto ja ovikellon rämpytys.

Näytin varmaan tosi hehkeältä postimiehen silmiin, juuri heränneenä, äkkiä kiskassu vaatteet päälle ja avamaan ovi..oivoi. Hankijalaksethan sieltä tuli, nopeaa toimintaa sanoisinko. Tilasin ne eilen ja tänään täällä, kun taas viime viikolla tehty soneralla pakettisoppari jossa pitäis tulla nokia lumia mukana..ei kuulu vielä missääään. Perhana.

No pitähän mun mennä tänään heti testaamaan jalakset, oli muuten pirun vaikeat laittaa paikoilleen - yksinkertaiset kyllä, mutta sormet sinisinä sai painella. Rehkiminen kannatti koska ne luistaa mahtavasti! Niin kauan kunnes tuli soraa vastaan. Ihmiset pitivät mua varmaan jonain kylähulluna kun noiden kanssa menin.
1. yritys: Lara veti, Jura oli flexissä - jostain syystä ajattelin, että onnistuis niin paremmin kun ei tartte remmin kanssa plärätä, joopajoo - ja eihän siitä mitään tullut.. Jura loikki puolelta toiselle ja meikäläinen huutaa "Jura p**kele" - koitti varmaan hirttää itseään vetonaruun tai jotain? Eipä päästy 100 metriä pidemmälle.

2. yritys: Lara veti, Jura oli flexissä niin että pysyi Laran takana. No mitä vatipää tekee? Alkaa himmailemaan reen edessä ja siinä kohtaa kun kelkka hiukan osui takajalkaan alkoi hirveet pukkiloikat JOKA SUUNTAAN ja sen jälkeen tössättiinkin soraan joka aiheutti sen, että mun huulien välistä pääsi hiljanen ruma sana - okei vähän useampi ku yksi. Taidettiin päästä jo vähän päälle 200 metrin päähän..wuhuu!
3. yritys: Kipiteltiin sorakohdan ohi, vaihdettiin suuntaa ja Lara vetää taas. Tällä kertaa pidin Juran suhteellisen lyhyellä ja vihdoin se tajusin jutun idean! Nätisti kipitti vierellä ja lopulta annoin sille hiukan enemmän liikkumistilaa kun huomasin ettei se enään koittanut Laran niskaan ängetä. Päästiin noin 300 metriä, mikä on aika paljon mun mielestä kunnei olla paljoa harjoiteltu edes. Pysäytin ja heitin Laralle jauhelihaklöntin nokan eteen. 

- Pieni väliaika, koirat sai juosta vapaana ja tehä tarpeensa samalla kun iten kirosin mielessäni, etten varmasti ota ens kerralla kakaraa mukaan-

4. yritys: Larppa vetää ja Jura kipittelee kiltisti mukana kunnes kuuluu ihan järkyttävä ääni! Paljon ja vähän päälle soraa tiellä ja tässä kohtaa mää repesin "V**tu mun uudet jalakset saa**na! Kuka he**etin kuraturpa tätä soraa tänne levittää! *piiiip*" Jaa sen jälkee varovaista vilkuilua, ei kait kukaan kuullu :'D Hei, mulla oli kuuma ja hiukan otti nuppiin ku tarttee tommosta soraa pistää, yhtäailla se luistaa jalkojen alta.

- Uusi väliaika, koirat kirmaa ja mä istun kelkassa ja polttelen syöpäkäärylettä sekä syötän koirille nameja aina ku käy luona. Tässä kohtaa olin entistä varmempi siitä etten ota Juraa ens kerralla mukaan, pystyn paremmin keskittymään Laran vetämiseen koska siinä on parannettavaa - 

5. yritys: Larppa veti ja oltiin jo melkein iskän pihassa. Pysäytin, kehuin ja palkkasin nokka menosuuntaan sitte taluttelin pihaan.

Olipa reissu, mutta kaikesta häiriöstä huolimatta Larppa veti suhteellisen hyvin :)


- Kaveria ei päästykään treffaamaan, mutta joku toinen päivä ku ei se maailmanloppu tullukaan ;) -

Hallillaki käyty treenailemassa Jurpan kanssa, on se vaan pätevä! 
Peruskuviokelluntaa - seruupätkiä, sivua, maahanmenoa, jääviä, hyppyä ja kapulaa - sekä tällä kertaa ajattelin että harjotellaan vähän haastavampiakin liikkeitä. Tutustuttiin metallikapulaan - edelleen pitäisi itselle hankkia sellainen, pienempi - harjoteltiin löytämään oma palikka ja huomattiin, että merkki on aivan mahtava! Ruutua pitää vielä alkaa työstämään

Tottistelun jälkeen kokeiltiin vähän liitämistä - hyppyä, rengasta, putkea, muuria ja uutena tulivat pussi ja kepit. Keppeihin pistin ohjurit ja hirmu nopeasti kakara hoksasi jutun juonen. Ohjaus alkaa vahvistua kerta kerralta ja irtoaminen paranee :)
Lopuksi käytin palloa palkkana kun olin sitä mieltä, että kakara on napuja popsinut ihan tarpeeksi jo tältä päivää. Jura sekosi pallosta täysin! Se juoksi edes takaisin hallia, loikki suuntaan ja toiseen ja heilutteli palloa suussaan pitkän aikaa, minäpä annoin sen riehua - tehdä loppulämmittelyt ihan itse :)

Nytpä lattialla makoilee tyytyväinen pentu, joka mussuttaa rustoluutaan. Lara nyrpeenä seuraa vierestä kun oma on syöty jo.


- Semmonen päivä, on itelläki aika kuitti olo -

Ei kommentteja: