Mission: Skeittilauta 2

Nyt on skeittilauta! Mutta..

"Voikohan tätä koskea?"

"Jumankauta! Se liikkuu!"

"Älä karkaa!"

"Nyt seis siihen, stna!"

"Näiks kuinka hienosti pysäytin?"

mamman skeittilauta ei oo ollenkaan pelottava, sitä on aivan mahtava paimentaa!

Noh, me lenkkeillään skeittilaudan kera ja katotaan auttaako se.
Niin siis idea ei ole pelotella koiraa laudalla vaan siedättää, mutta siedätys tuskin on kovin tehokasta jos toinen ei ole omasta skeittilaudasta moksiskaan.

Mission: Skeittilauta

Teinpä sitten oikein pohjan, jolla saan helpommin havainnollistettua tämän kertaisen asiani. 

Lähdettiin viiden aikaan pihalle ja omissa suunnitelmissa oli suunnata puistoon, heitellä keppiä ja tuoda iloinen ja väsynyt koira kotiin.. no asiat ei ihan mennyt niin. 

Päästiin alueelle A, jossa skeittaajat käyvät ja Larppa riemastui - ei todellakaan - jäätiin palloilemaan alimman punaisen pisteen kohdille ja vaatimalla vaadein Laraa istumaan, menemään maahan ja istumaan taas. Tekeminen oli tosi kankeeta, koira olisi tietenkin halunnut vaan syöksyä toiseen suuntaan mahdollisimman kauas skeittareista. Väkisin pistin Laran tekemään jotain - pääosin kurrea, istumista, maahan menoa, seisomista, seuraamista ja lisää istumista mun vieressäni - kunnes skeittaripojat päättivät n. 15 min päästä lähteä tack så mycket vaan! Hittolainen. Lara alkoi sitten aika pian rauhottua, tärrääminen lakkasi ja hengittäminen tasaantui. Pyörittiin vähän aikaa alueella A, samaan natsitottis tyyliin - tee tai itket ja teet. Kyllä mä sitä kehuinkin ja aika hyvin teki kun alkoi paineet katoamaan. 

Kohdassa B oli palloilijoita, heitteli koripalloa. Oltiin menossa niiden ohi kunnes toiseksi ylimmäisen punasen pisteen kohilla huomasin, että Larppa otti siitäkin paineita - normisti koskaan ennen ei oo ottanut joten olisko alkupaineilla osaa asiaan. Ketjuisesta koripallokorista - pallon mennessä koriin - kuului suhteellisen samanlainen ääni kuin skeittilaudastakin, joten jäätiin siihen palloilemaan samaa settiä mitä ennenkin. Aika pian päästiin jatkamaan matkaa ylimmän pisteen kohdille kunnes skeittaripojat tulivat alueelta C, B alueen läpi - skeitaten tietenkin - autotien toiselta puolelta eli noin 3-4 metrin päästä. Siitä vasta itkupotkuraivari synty! Okei ilman tota potkuraivari osiota kylläkin. Larppa koitti sännätä karkuun, otin pannan ketjuosasta kiinni ja käskin "istu", perse meni maahan, löysäsin, kehuin, toistin käskyn painottavammin, Larppa tärrää ku haavan lehti ja päästää pari paniikkihuutoa mutta istuu paikallaan. Ilkeä tilanne ja joku kukkahattutäti kun sen olisi nähnyt niin varmaan olisi nostanut syytteen eläinrääkkäyksestä.

Siinä tönötettiin jonkin aikaa kunnes käännyttiin alue A:n suuntaan ja sama natsirulianssi käyntiin. Omat korvat kuumotti ja olin aika varma että pallottelijoilla oli vaikeuksia keskittyä omaan peliin samaan aikaan kun ihmettelivät, että miksi ton ämmän tarttee kiusata koiraa.

Tästä ei palauduttukaan ihan niin hyvin, kontaktia sentään tuli heti muutaman minuutin jälkeen mutta vaikka palloiltiin kahden ylimmän pisteen välillä - eli monien kymmenien metrien päässä - melkein puoli tuntia, ei kunnon merkkiä rauhoittumisesta tullut, pieni vapina päällä koko ajan.

Lopulta skeittaripojat lähtivät saat paikasta A paikkaan C eli sisälle, ite istuin jonkun betonikorokkeen päällä ja Larppa makas maassa. Kun läähätyskin oli loppunu niin lähettiin alueelle A. Taas saatiin palloilla ja "tottistella" kahden pisteen välillä ja lopuksi istuttiin - siis minä istuis koira makas - samaisella korokkeella jossa skeittarit skeittas. Hiukan yli kuusi Larppa näytti siltä, että sammahtaa kohta kyseiselle korokkeelle joten lähettiin siittä sitte kiertään kortteli, että pääsee edes tarpeilleen ja kotia. 

Eli alkuperäinen suunnitelma oli tuoda kotiin iloinen ja väsynyt koira - toinkin kotiin hyyvin uupuneen koiran, ei ollut ehkä niin iloinen mitä olisi ollut kepin heittelyn jälkeen mutta ruoka ja uni maittoi edelleen.

En tiedä oliko homma sen arvoista, tuliko mitään saavutettua, iskeekö sille sama paniikki seuraavallakin kerralla? Sen näkee sitten. 
Kun vaan löytäsin ite kaupoista skeittilaudan, järkevään hintaan, niin etenis tääkin paremmin.

Ruoka, se maailman seitsemäs ihme

Match Show kausi on korkattu, tänään toisissa mätsäreissä käytiin Ulvilassa..huonolla menestyksellä kylläkin. Tällä kertaa vaihteluksi tuli punainen nauha, muttei sijoitusta mutta hyvää siedätystä saatiin! 
Mätsärit siis järjestettiin Ulvilan Kirjanton pihassa, jossa on myös skeittareille omia ramppeja ym. muita härpäkkejä, joten niitäkin tuli nähtyä. Ensimmäinen skeittaaja kun saapui niin Lara alkoi heti osoittaa alkavaa panikointia, koitti päästä pois häntä koipien välissä. 
Mihinkään ei liikuttu, aloin suuntaamaan Laran huomiota itseeni ja aina sen saatuani palkkasin. Tätä tehtiin jonkin aikaa, käsi kävi koko ajan namipussilla ja pikku hiljaa Larppa alkoi rauhoittumaan ja keskittyi paremmin, teki temppujakin eikä enään niin paljoa kiinnittänyt huomiota skeittaajiin. 
Lopulta omat namit oli lopussa ja oltiin vasta kerran käyty kehässä x) Ostin sitten kojusta lisää lohturuokaa Larpalle - tyypillinen nainen, "yhyy mun on paha olla, omnom nom, yhyy, ruokaa".
Aika nopeesti päästiin siihen pisteeseen, että joka kerta kun Lara kuuli tai näki skeittilaudan se siirsi katseen muhun, namipussiin, käteen ja muhun. :) Hehkutan mahdollisesti liian aikasin, mutta on se hienoa jos se noinkin pian alkaa yhdistää skeittilaudan ruokaan! <3 Tästä voidaankin päästä aika helpolla :)

Laran eilisen päivän aktivointisetti, itse tosiaan olin noh.. hiukan podin krapulaa ja satoi :( Mutta olipahan koiralla tekemistä. Toi kokistölkki osoittautuikin tosi haastavaksi, kun neiti ei meinannu hoksata että mistä voi ottaa kiinni, kuinka kovaa voi purra ja miksi kirkas osa pitää kummaa ritinää :D 
No kaikki tyhjeni nätisti omalla ajallaan ja koira oli tyytyväinen ponnisteluihinsa.
 

Mission: Kakkupohja

Tylsyys ja kurja ilma ajoivat minut kokeilemaan synttärikakkupohjan tekoa.

3dl riisiä

n. 1dl maissia

Keitetään ylikypsiksi, sekoitetaan soseeksi tehosakoittimella.

500g jauhista

2 kpl kananmunia

Sekoitetaan jauhis, sose ja kananmunat herkullisen näköiseksi mössöksi! :D

Mösso - hienommalta nimeltään mukamas taikina - levitetään pellille.

Tässä välissä uuni on lämmitetty 250 asteeseen ja pellillinen taikinaa laitetaan uuniin. Tiputetaan lämpö 150 asteeseen ja annetaan olla n. 30min

Otetaan pois uunista, annetaan uunin olla päällä ja paloitellaan noin 5x5cm - tai oman maun mukaan - kokoisiin palasiin.

Heitetään palaset takaisin uuniin "kuivumaan", uuni tiputetaan 100 asteeseen ja annetaan olla n. 30min.

Sammutetaan uuni ja annetaan palasten olla uunissa vielä jonkin aikaa. 

Ensi kerralla pienempi taikina ja vähemmän riisiä ja maissia suhteessa jauhikseen, taikina jäi aika veteläksi :D  Mikä taas aiheutti sen etteivät palaset kuivuneet ihan toivotulla tavalla mutta tuntui maistuvan silti! :)