sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Mission: Skeittilauta

Teinpä sitten oikein pohjan, jolla saan helpommin havainnollistettua tämän kertaisen asiani. 

Lähdettiin viiden aikaan pihalle ja omissa suunnitelmissa oli suunnata puistoon, heitellä keppiä ja tuoda iloinen ja väsynyt koira kotiin.. no asiat ei ihan mennyt niin. 

Päästiin alueelle A, jossa skeittaajat käyvät ja Larppa riemastui - ei todellakaan - jäätiin palloilemaan alimman punaisen pisteen kohdille ja vaatimalla vaadein Laraa istumaan, menemään maahan ja istumaan taas. Tekeminen oli tosi kankeeta, koira olisi tietenkin halunnut vaan syöksyä toiseen suuntaan mahdollisimman kauas skeittareista. Väkisin pistin Laran tekemään jotain - pääosin kurrea, istumista, maahan menoa, seisomista, seuraamista ja lisää istumista mun vieressäni - kunnes skeittaripojat päättivät n. 15 min päästä lähteä tack så mycket vaan! Hittolainen. Lara alkoi sitten aika pian rauhottua, tärrääminen lakkasi ja hengittäminen tasaantui. Pyörittiin vähän aikaa alueella A, samaan natsitottis tyyliin - tee tai itket ja teet. Kyllä mä sitä kehuinkin ja aika hyvin teki kun alkoi paineet katoamaan. 

Kohdassa B oli palloilijoita, heitteli koripalloa. Oltiin menossa niiden ohi kunnes toiseksi ylimmäisen punasen pisteen kohilla huomasin, että Larppa otti siitäkin paineita - normisti koskaan ennen ei oo ottanut joten olisko alkupaineilla osaa asiaan. Ketjuisesta koripallokorista - pallon mennessä koriin - kuului suhteellisen samanlainen ääni kuin skeittilaudastakin, joten jäätiin siihen palloilemaan samaa settiä mitä ennenkin. Aika pian päästiin jatkamaan matkaa ylimmän pisteen kohdille kunnes skeittaripojat tulivat alueelta C, B alueen läpi - skeitaten tietenkin - autotien toiselta puolelta eli noin 3-4 metrin päästä. Siitä vasta itkupotkuraivari synty! Okei ilman tota potkuraivari osiota kylläkin. Larppa koitti sännätä karkuun, otin pannan ketjuosasta kiinni ja käskin "istu", perse meni maahan, löysäsin, kehuin, toistin käskyn painottavammin, Larppa tärrää ku haavan lehti ja päästää pari paniikkihuutoa mutta istuu paikallaan. Ilkeä tilanne ja joku kukkahattutäti kun sen olisi nähnyt niin varmaan olisi nostanut syytteen eläinrääkkäyksestä.

Siinä tönötettiin jonkin aikaa kunnes käännyttiin alue A:n suuntaan ja sama natsirulianssi käyntiin. Omat korvat kuumotti ja olin aika varma että pallottelijoilla oli vaikeuksia keskittyä omaan peliin samaan aikaan kun ihmettelivät, että miksi ton ämmän tarttee kiusata koiraa.

Tästä ei palauduttukaan ihan niin hyvin, kontaktia sentään tuli heti muutaman minuutin jälkeen mutta vaikka palloiltiin kahden ylimmän pisteen välillä - eli monien kymmenien metrien päässä - melkein puoli tuntia, ei kunnon merkkiä rauhoittumisesta tullut, pieni vapina päällä koko ajan.

Lopulta skeittaripojat lähtivät saat paikasta A paikkaan C eli sisälle, ite istuin jonkun betonikorokkeen päällä ja Larppa makas maassa. Kun läähätyskin oli loppunu niin lähettiin alueelle A. Taas saatiin palloilla ja "tottistella" kahden pisteen välillä ja lopuksi istuttiin - siis minä istuis koira makas - samaisella korokkeella jossa skeittarit skeittas. Hiukan yli kuusi Larppa näytti siltä, että sammahtaa kohta kyseiselle korokkeelle joten lähettiin siittä sitte kiertään kortteli, että pääsee edes tarpeilleen ja kotia. 

Eli alkuperäinen suunnitelma oli tuoda kotiin iloinen ja väsynyt koira - toinkin kotiin hyyvin uupuneen koiran, ei ollut ehkä niin iloinen mitä olisi ollut kepin heittelyn jälkeen mutta ruoka ja uni maittoi edelleen.

En tiedä oliko homma sen arvoista, tuliko mitään saavutettua, iskeekö sille sama paniikki seuraavallakin kerralla? Sen näkee sitten. 
Kun vaan löytäsin ite kaupoista skeittilaudan, järkevään hintaan, niin etenis tääkin paremmin.

Ei kommentteja: