torstai 31. toukokuuta 2012

Mission: Skeittilauta 2

Nyt on skeittilauta! Mutta..

"Voikohan tätä koskea?"

"Jumankauta! Se liikkuu!"

"Älä karkaa!"

"Nyt seis siihen, stna!"
"Näiks kuinka hienosti pysäytin?"
mamman skeittilauta ei oo ollenkaan pelottava, sitä on aivan mahtava paimentaa!

Noh, me lenkkeillään skeittilaudan kera ja katotaan auttaako se.
Niin siis idea ei ole pelotella koiraa laudalla vaan siedättää, mutta siedätys tuskin on kovin tehokasta jos toinen ei ole omasta skeittilaudasta moksiskaan.

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

27.5. Satakunnan eläinsuojeluyhdistyksen mätsäreistä pari kuvaa, jotka löysin satesyn facebook sivuilta.

 Isojen kehässä.

 Isojen sinisten nelikko.

 Ja SIN 1.

 BIS kehän kuusi sijoittunutta.

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

P 'n' P


Porissa Koiviston Urheilukentällä pyörähdettiin mätsäreissä, SIN1 BIS 5 tuli kotiin.


Koko saalis kaikessa komeudessaan.
James Wellbeloved nappulaa - en oo ikuna kuullukaan, mutta internetin ihmeellinen maailma varmasti avartaa tietouttani tämän suhteen.
Solmulelu - aikas isokin vielä ja venyy kivasti.
Avaimenperä - joka on söpö! Ei siitä muuta.
Kuivattu luu - syöty jo.
Pokaali ja kaksi ruusuketta.


Pari kuvaa Sylviasta, koska se tunsi tulleensa laiminlyödyksi - Minetteä ei kiinnostanut hypätä kameran eteen.

Katso silmiini ihmispoika..
I'm just a dreamer..


torstai 24. toukokuuta 2012

It's my way or the high way

 Juu hiukan on tullut hiljaa eleltyä eikä oo päivityksiäkään tullut, edes näyttelystä!

Vähän on kiirettä pukannut ja nyt voin sanoa näin ihan hyvällä omallatunnolla, on juostu työharjoittelussa ja koulussa, autokoulussa ja ajotunneilla + on pitänyt repiä aikaa elukoille - Larppa lenkkeineen, treeneineen ja kissat virikkeineen - ja pitää kämppä jonkinnäköisessä kuosissa.. vaikka tää nytkin on aikalailla sen näkönen niinkuin joku olis tiputtanut tänne karvapommin! >.< 

Porin ryhmiksestä siis raapaistiin se ERI1, SA jäi saamatta, pitäkööt nauhansa perhana sitte! :D Mahtava reissu oli, paloinkin hiukan nassusta - nyt on hieno rusketus eli lällää niille jotka vaan palaa. 
Tuomari oli Mile Aleksoski, mukavan oloinen mies, lähestyi ja tutki koiraa fiksusti sekä hymyili, mikä tekee aika paljon asiaa.

Arvostelu:
Medium strong. 
Correct bite. 
Ears and tail correct set and carried.  
Strong neck.
Topline should be straighter in movement.
Little open angulation in front - correct in hind.
Fingers of hind legs turned out. < totaali asettelu moka! 
Little close in hind - not so much power in front legs.

Arvosteluun olin tosiaan tyytyväinen kun näitäkin tuli kerran nähtyä ettei kunnolla edes arvosteltu.

Juoksu on nyt loppunut tai loppui jo pari päivää sitten eli kohta, KOHTA.. me päästään treeneihin ja korkkaamaan myös ekat agitreenit! ;) Ollaan saatu tässä välillä vähän muutakin reenata, nimittäin kävelyä.. Larputtimella ollut hiukan kävelytapa hukassa, joten piti siittä muistuttaa muutaman lenkin ajan kävelyttämällä takana - muisti alkoi pelittää eikä enään tartte vetää remmillä taakse.
On se ihanaa kun koira on taas oma normaali-itsensä, heiluttelee häntää kaikille ja kulkee tasapainossa - henkisesti siis, ei säiky ihme asioita eikä vammaile juoksujen kanssa. No ehkä hiukan se on normaalia hellyydenkipeempi, vai miten sen voisi sanoa? Siskokin tänään ihmetteli kun Lara oikeen kiehnäs siinä samalla kun rapsutettiin - siis sisko rapsutti - ja örisi, voipi tietenkin olla että Larpalla on vaan kevättä rinnassa. ;)

Oon taas väsäilly pientä kivaa omin pikku kätösin - väsäilin oikeastaan aikaa sitten jo mutta nyt sen vasta ilmoitan!
Eli pyöreä nappanahkahihna ja siihen sopiva kurra. Huomasin, että ei ole oikeen hyvä materiaali kurkkariksi - rengas kuluttaa nahan sikki jos panta kiristyy - mutta tulipahan kokeiltua.


Norjalaisesta lohifileestä tein tikkuja sian nahkatikkujen kavereiksi - Larppa tykkää.


Saatiin tänään "ennätys" aikaiseksi. 
Pyöräiltiin Porista Ulvilaan kun piti viedä fillari sinne, Larppa suurimman osan matkaa vapaana! Huomaa kyllä koirasta ja sen askelluksesta todella selvästi, että mieluisampaa se vapaana meno on - vaikkei paikka sen muutu, edelleen siinä vieressä ravataan ja hiljennetään/pysähdytään pyörän mukaan.
Isän luo kun päästiin niin neiti oli aika naatti ja oma arse hemmetin kipiä vaikka pysähdyttiin kahdesti - juomaan ja vilvoittelemaan.

torstai 17. toukokuuta 2012

Pallo nilkassa

joka sisältää aimo annoksen pentukuumetta ja toiveita.

Lara harjoittaa pirttihirmun elkeitään, häntä komeasti sapelilla!
16.5. Lara ja Ilmari saivat toisensa, onnistuneesti siis! Ja tätä nykyä poika ja neiti ovat herra ja rouva :)

Sain positiivisesti yllättyä kuinka sujuvasti ensikertalaiset hoitivat homman - nalkkivaiheessa hiukan kiinni pidettiin - muuten koko homma meni sulavasti, nätisti ja rauhallisesti. 
Nyt vaan toivotaan, että niitä penneleitä tulisi :)

maanantai 14. toukokuuta 2012

Jännitystä ilmassa

Alkaa neidin juoksut oleen siinä paikkeilla, että kohta saadaan alkaa jännittään! Eilen käytiin jo kasvistätiä ja tulevaa aviomiestä morjestamassa, tänään uudemman kerran.

Saatiin alkuviikosta LillaQ -pantakin! Se on upea!

Uutta profiilia, kera upean pannan.
Über siili.
<3
Niittyjen hörökorva.
 Viikonloppuna onkin jo Porin näyttely ;)

torstai 10. toukokuuta 2012

Food sublies

Possun maksaa raakana ja keitettynä.

Vähän kun pilkkoo vielä pienemmiksi niin niistä saa hyviä nameja treeneihin, temppuihin, näyttelyyn ym.
Keittoluita.

Tarkemmin ottaen, possun pilkottuja kylkiluita.
Porsaan lavan palanen ja porsaan lapa siivutettuna.


Kyllä, tuo vaalea on silkkaa ihraa ja nahkaa, mikäs sen herkullisempaa.
Alempana on lavasta erikseen leikattu luu.

Porsaan lavasta leikatut nahkaläski suikaleet.

Pakastaa sellasinaan, niin niistä tulee "herkkutikkuja" joita ei tartte syöttää väkisin koiralle.


maanantai 7. toukokuuta 2012

Muistin viimeisellä raidalla

Puuhapäivä !

On käyty pyöräilemässä, frisbeetä heittelemässä, palloa viskomassa, tottisteltu ja otettua aurinkoa. Kerkeeväinen päivä, olin jopa 6 tuntia työharjoittelussakin, silti ollaan keritty! 


On tehty juoksupöksyt - huomatkaa niissä on rusettikin!
 

Sapuska tarjottu mannekiinille - kannattaa olla rääkättävänä.
Kuppi sisälsi:
Porsaanlapaa, keitettyä kananmunaa, flatazor -nappulaa, kinkunsiivuja, öljyä, raejuustoa ja pari palaa banaaniakin hukkui joukkoon.

 

Pannankin sain aikaseksi - hiukan siitä tuli pojan panta kun ei ollut koristenauhaa tarpeeks :/
Pitää muokkailla jahka saan lisää.


Sitte Larppa leikki lisää mannekiinia, pannan kanssa.





sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Mission: Skeittilauta

Teinpä sitten oikein pohjan, jolla saan helpommin havainnollistettua tämän kertaisen asiani. 

Lähdettiin viiden aikaan pihalle ja omissa suunnitelmissa oli suunnata puistoon, heitellä keppiä ja tuoda iloinen ja väsynyt koira kotiin.. no asiat ei ihan mennyt niin. 

Päästiin alueelle A, jossa skeittaajat käyvät ja Larppa riemastui - ei todellakaan - jäätiin palloilemaan alimman punaisen pisteen kohdille ja vaatimalla vaadein Laraa istumaan, menemään maahan ja istumaan taas. Tekeminen oli tosi kankeeta, koira olisi tietenkin halunnut vaan syöksyä toiseen suuntaan mahdollisimman kauas skeittareista. Väkisin pistin Laran tekemään jotain - pääosin kurrea, istumista, maahan menoa, seisomista, seuraamista ja lisää istumista mun vieressäni - kunnes skeittaripojat päättivät n. 15 min päästä lähteä tack så mycket vaan! Hittolainen. Lara alkoi sitten aika pian rauhottua, tärrääminen lakkasi ja hengittäminen tasaantui. Pyörittiin vähän aikaa alueella A, samaan natsitottis tyyliin - tee tai itket ja teet. Kyllä mä sitä kehuinkin ja aika hyvin teki kun alkoi paineet katoamaan. 

Kohdassa B oli palloilijoita, heitteli koripalloa. Oltiin menossa niiden ohi kunnes toiseksi ylimmäisen punasen pisteen kohilla huomasin, että Larppa otti siitäkin paineita - normisti koskaan ennen ei oo ottanut joten olisko alkupaineilla osaa asiaan. Ketjuisesta koripallokorista - pallon mennessä koriin - kuului suhteellisen samanlainen ääni kuin skeittilaudastakin, joten jäätiin siihen palloilemaan samaa settiä mitä ennenkin. Aika pian päästiin jatkamaan matkaa ylimmän pisteen kohdille kunnes skeittaripojat tulivat alueelta C, B alueen läpi - skeitaten tietenkin - autotien toiselta puolelta eli noin 3-4 metrin päästä. Siitä vasta itkupotkuraivari synty! Okei ilman tota potkuraivari osiota kylläkin. Larppa koitti sännätä karkuun, otin pannan ketjuosasta kiinni ja käskin "istu", perse meni maahan, löysäsin, kehuin, toistin käskyn painottavammin, Larppa tärrää ku haavan lehti ja päästää pari paniikkihuutoa mutta istuu paikallaan. Ilkeä tilanne ja joku kukkahattutäti kun sen olisi nähnyt niin varmaan olisi nostanut syytteen eläinrääkkäyksestä.

Siinä tönötettiin jonkin aikaa kunnes käännyttiin alue A:n suuntaan ja sama natsirulianssi käyntiin. Omat korvat kuumotti ja olin aika varma että pallottelijoilla oli vaikeuksia keskittyä omaan peliin samaan aikaan kun ihmettelivät, että miksi ton ämmän tarttee kiusata koiraa.

Tästä ei palauduttukaan ihan niin hyvin, kontaktia sentään tuli heti muutaman minuutin jälkeen mutta vaikka palloiltiin kahden ylimmän pisteen välillä - eli monien kymmenien metrien päässä - melkein puoli tuntia, ei kunnon merkkiä rauhoittumisesta tullut, pieni vapina päällä koko ajan.

Lopulta skeittaripojat lähtivät saat paikasta A paikkaan C eli sisälle, ite istuin jonkun betonikorokkeen päällä ja Larppa makas maassa. Kun läähätyskin oli loppunu niin lähettiin alueelle A. Taas saatiin palloilla ja "tottistella" kahden pisteen välillä ja lopuksi istuttiin - siis minä istuis koira makas - samaisella korokkeella jossa skeittarit skeittas. Hiukan yli kuusi Larppa näytti siltä, että sammahtaa kohta kyseiselle korokkeelle joten lähettiin siittä sitte kiertään kortteli, että pääsee edes tarpeilleen ja kotia. 

Eli alkuperäinen suunnitelma oli tuoda kotiin iloinen ja väsynyt koira - toinkin kotiin hyyvin uupuneen koiran, ei ollut ehkä niin iloinen mitä olisi ollut kepin heittelyn jälkeen mutta ruoka ja uni maittoi edelleen.

En tiedä oliko homma sen arvoista, tuliko mitään saavutettua, iskeekö sille sama paniikki seuraavallakin kerralla? Sen näkee sitten. 
Kun vaan löytäsin ite kaupoista skeittilaudan, järkevään hintaan, niin etenis tääkin paremmin.

Kevättä rinnassa

Viimeinkin, hiukan keväisiä kuvia!





 

lauantai 5. toukokuuta 2012

EH 1 - mielenkiintoista

Paljon taas asiaa yhteen postaukseen, mistähän aloittaisi?

Treenit
No torstaina päästiin treenailemaan Lauran ja UPK:n pk-puolen ohjaajan seuraan UPK:n kentälle. Aseen lomassa treenailtiin - Matti ampui muutamia laukauksia samalla kun tottisteltiin. Huomasin, että Lara hiukan otti paineita laukauksista, ihme, se on ollut muutenkin hermot pinnassa pari viikkoa kun on juoksuja tehnyt. Ei kuitenkaan pakoon koittanut sännätä, tekeminen muuttui hiukan vaitonaiseksi joten osan laukauksista oltiin sitten paikkamakuussa - kivasti meni.
Paikkis on tosiaan Laralla hyvin mennyt luihin ja ytimiin, kannatta karjasta! Nyt pitää vaan vahvistaa sitä muiden koirien läsnäollessa - tosi helppoa, kun ei treeneihinkään päästä! xD
Ruudun kanssa sekoiltiin paljon ja liikaa, alusta käyttöön.

Juoksut alkoivat myös, hiukan mietein että alanko vielä laskemaan päiviä kun vuoto oli vaaleanpunaista, mutta illalla - 4.5. - huomasin sitten muutama kunnon veritippaa lattialla samalla kun treenattiin uutta temppua. Lähtölaskenta voi alkaa ja sitten odotetaan ;)


Agility
No se alkeiskurssi taitaa nyt jäädä, ainakin juoksujen ajaksi. Pistin vetäjälle viestiä, että voidaanko osallistua kun juoksut ovat loppuneet ja ilmoitin myös astutussuunnitelmista. Täysin koirasta tietenkin riippuen, että osallistutaanko lainkaan tälle kurssille vai ei. Eipä alkeiskurssilla kuulemma pahemmin hyppyjä harjoitella, että periaatteessa voisi osallistuakin.

Harjavallan ryhmis meni noh, erittäin hyvästi :D 
Tuomarin lempiväri oli selvästikin sininen, niinkuin Mirakin sanoi. Avoimen luokan narttuja oli 2, molemmille EH ja Larppa sijoittui sitten ykköseksi. Toivotaan, että Porin ryhmiksessä olisi hiukan parempi menestys.