Treenit menivät hienosti!
Kyllähän se kaasukammio sai hieman Juran nokan sekaisin, mutta hienosti kakara pystyi keskittymään tekemiseenkin! Imuttamalla seuraaminen on todella hienolla mallilla, eikä se pääkään enään heti tipahda kun käsi nousee taskussa käymään. Hienosti vauva jaksaa myös istua paikallaan, keskittyä ohjaajaan ja odottaa. Maahan menokin onnistui, ihme kyllä, ilman että nokka meni tekonurmeen!
Jura kehittyy hyvää vauhtia ja jaksaa treenata yllättävän pitkään. Ainoa mikä hidastaa on oma laiskuus. Itseä ei kauheasti kiinnosta treenata ulkona; kylmää, märkää ja tuulee.. Sisällä on ikävä treenata, kun sitten on Lara - joko änkeää väliin tai piippaa makuuhuoneessa "miksen mää saa??" -tyylillä. Treenipäivät keskittyy torstaihin ja perjantaihin, valitettavasti. Pitäisi pikkuhiljaa ottaa itseä niskasta kiinni ja alkaa treenaamaan Juran kanssa enemmän, pikku pätkiä, mutta useammin.
Laran kanssa ollaan siinä pisteessä, että liikkeitä tarttee ylläpitää. Paikkamakuuta pitää varmentaa, piilopaikkista pitää alkaa pikkuhiljaa treenaamaan. Avoimenluokan liikkeet ovat kasassa paikkamakuuta ja kaukoja lukuunottamatta. Puuh.. Mä muuta halua ku sen ykköstuloksen niin pääsee seuraavaan luokkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti