365

Tavoitteet ja suunnitelmat vuodelle 2014. Paljon tehtävää, niin vähän aikaa. 

Lara

VOI1 tulos ja erikoisvoittajaluokan treenaamista.

RTK1 ennen kuin laji virallistuu - kaksi tulosta uupuu.

RTK2 vuoden loppuun mennessä.

Paimennustaipumuskoe

Konekarhutesti (jos järjestetään lähellä)

Epiksiä kierrellään mahdollisuuksien mukaan. Aikeissa olisi myös sterilointi.

Jura

ALO1 & AVO1 - en usko, että nuo ovat mitenkään työn ja tuskan alla saavuttaa kun liikkeet on jo niin hyvällä mallilla.

RTK1 ennen kuin laji virallistuu ja ainakin avoimen luokan korkkaaminen.
BH -koe ja hakutreeniä.

Ulkomaan näyttely - on pikemminkin haaveissa ja luonnetesti taitaa olla syksymmällä edessä. 

Mätsäreitä ja näyttelyitä kierrellään - toiveissa myös kerätä ne sertit kasaan.

Nyymi

Treeniä, treeniä ja treeniä sekä yhteyskuntakelpoisuuden harjoittelua. Tutustutaan vähän eri lajeihin, jonka kannalta sitten arvioin mikä saattaisi olla Nyymin laji.

Tälle vuodelle en aseta juuri mitään tavoitteita, näyttelyissä käydään sen verran kun päästään ja mätsäreitä kierretään.

2013

Kaikenmaailman kissanristiäisissä tuli taas tänävuonna pyörittyä enemmän tai vähemmän. Työ hiukan hidasti harrastelua mutta saatiin sentään jotain aikaiseksi. 

Mitä tuli tehtyä?

Lara

Näyttelyistä sertilöistä ei tullut käteen mutta saatiin sentään hyviä tuloksia muuten!

Vaasa KV AVO ERI

Harjavalta RN AVO ERI1 SA

Salo RN AVO ERI4

Tampere RN AVO EH4

Tokosta saatiin viimein ALO1 ja kaupanpäälle kun hulluuksissani kokeilemaan päätin lähteä tuli myös AVO1 KP:n kanssa plakkariin. Rattaat kun kerran lähti pyörimään niin käytiin katkaisemassa lupaava ykkösputki VOI3:lla saaden "tuomarin suosikki" pystin myös käteen. Joten nyt saa sanoa, että tokon osalta aivan mahtis vuosi takana!

Rally-toko ura korkattu hyväksytysti ALO 79p.

Parissa mätsärissä mammakoira pääsi käymään ja epiksissä käytiin tekemässä useampikin 0-rata!

Jura

Neiti kiersi tänä vuonna näyttelyitä oikeen työkseen ja ruusukkeitakin pukkasi!

Vaasa KV PEK2 KP

Tampere KV JUN ERI4 SA

Mynämäki KV JUN ERI2

Harjavalta RN JUN ERI1 SA

Rauma KV JUN ERI2 SA PN4 vara-SERT

Salo RN JUN ERI1 SA PN2 vara-SERT

Pori KV JUN ERI2

Turku KV JUN ERI1 SA

Tervakoski KR JUN ERI1 SA

Tampere RN JUN ERI1 SA PN3

Lampaita käväistiin myös katselemassa kesällä ja samalla läpäistiin (ev) paimennustaipumustesti, Juran ollessa vasta 10kk.

Rally-toko ura korkattu hyväksytysti ALO 87p.

Toko uran korkkaaminen jäi tältä vuodelta juoksujen ja lopulta jalan leikkauksen takia, ensi vuonna valloitetaan kentät!

Mätsäreitä kierreltiin alkuvuodesta ahkeraan, kunnes Porin seutu hiljeni totaalisesti niiden osalta. Epiksissäkin käytiin näyttämässä kuinka rata vedetään tunteella, ilman taitoa ja möllitokossa käytiin rakastamassa tuomaria.

Nyymi
Yllätystulokas, joka on hirrmu reippaana tutkinut loppuvuoden maailmaa - tutustunut uusiin ihmisiin, niin isoihin kuin pieniinkin. Työmoottoria ollaan kasvatettu ja opeteltu ihan niitä näitä, perusasioita.

Mitä jäi tekemättä?

Laran paimentaippari, konekarhutesti ja BH-koe. Useammassa rally-toko kisassakin olisi voinut (ja pitikin) käydä molempien kanssa. Agility ura jäi epiksiin, ehkä sitten ensi vuonna.

Laiskuri!

Meillä ollaan vaan löhöilty persiit homeessa, mitään ei olla tehty! Oikeesti. Heti kun lumet suli meikäläinen vaipui horrokseen, ei vaan innosta treenata koirien kanssa - saati muutenkaan tehdä juuri mitään muuta kuin lällyttää ja käydä pihalla. Tänään sain sentään innostuspiikin niin, että aloin katselemaan tokokisoja - joo hyvä mennä kisoihin kun ei treenaa edes, hehheh - ja jos vaan paikka saadaan niin tarkoitus olisi mennä taas Laran kanssa kokeilemaan voittajaluokkaan. 

Juralle ja Nyymille on katteltu näyttelyitä tälle vuodelle, aika sitten näyttää mihin päästään osallistumaan muiden menojen puolesta. 

Olen tässä viikon ajan arvioinut Nyymiä - pohtinut ja vertaillut sen ja Juran eroavaisuuksia tuossa iässä tosi paljon kunnei olla oikeen mitään kummempia puuhailtu. Eroja löytyy aika paljonkin, en sano että ne olisi huonoja eroavaisuuksia vaan ne ovat asioita joiden takia pitää miettiä miten vien pentua eteenpäin? Mitä asioita pitää hoitaa toisin? Mitä aletaan vahvistamaan? Vaikka Nyymi vaikuttaa ärhäkältä pikku tärrältä, joka käyttää mielellään ääntään ja komentaa niin ei siltä juuri dominanssia löydy ihmisiä kohtaan toisin sanottuna se ei kyseenalaista - ainakaan vielä. Kissan jahtaamisesta kielsin KERRAN ja vastaus oli samantien "Okei, mä meen tekee jotain muuta". Jura totesi pentuna "Hah, watch me!" Nyymiä ei juuri vieraat ihmiset kiinnosta, kyllä se iloisesti menee katsomaan mutta se ei koe ns. "pakonomaista" tarvetta rakastaa kaikkia, niinkuin Jura. Yleensäkin komennuksiin Nyymi reagoi aika herkästi - lopettaa kun komennetaan, helppoa sinänsä eli ehkä hiukan ohjaajapehmeyttä - en mene vielä vannomaan mutta siltä vaikuttaisi. Moni tekisi tuosta ongelman mutten itse kykene näkemään sitä ongelmana kunhan sitä osaa työstää ja käyttää hyödyksi. Leluista Nyymi ei vielä taistele yhtä paljon - suurella voimalla - kuin Jura samanikäisenä, mutta Nyymillä ei myöskään ole samantapaista keppifetissiä kuin Juralla. Mielenkiinnolla odotan millainen Nyymistä kasvaa juurikin sen takia, koska se on  niin erilainen jo nyt kuin Jura oli pentuna.

PS. meillä hypitään sohville ihan tosta noin vaan ja säädellään patterien lämpötiloja.

Uutta ja jännää

Koitan tiivistää muutaman päivän puuhailut nyt niin ettei tule mitään romaania.

Perjantaina, niinkuin puhetta oli, Nyymi pääsi hallille tutustumaan Juran opastuksella. Lara jäi kotiin löhöämään pyörälenkin ansiosta. Tosi reippaana Nyymi keskittyi meikäläisen tai ruuan seuraamiseen eikä juuri kiinnittänyt huomiota/ottanut häiriötä ympäristöstä. Lelut ei hallilla kiinnostanut kun tiedossa oli että ruokaakin on tarjolla - ihan kuten Jurallakin pienempänä. Jura esitteli taitojaan samalla kun Nyymi tönötti kiltisti kevythäkissä odottamassa, pari kertaa kuului piip muuten oli ihan hiljaa - saattaa olla silti, että ajan saatossa Nyymistäkin alkaa protestihuutoa kuulumaan.

Juran jäävät liikkeet alkavat parsiutumaan pikkuhiljaa varmemmin kasaan ja paikkamakuukin alkaa näyttää lupaavalta. Työstön alla on tunnari, helppo liike, kunhan saan sen vain hoksaamaan mitä ajan takaa. 

Lauantaina oli löhöpäivä, luukuunottamatta aamua jolloin pentu hoksasi mahtuvansa erittäinkin sopivasti yläkertaan vievien rappusten portin alta, ei ollut kivaa. Porttiin lisäeste, nyttei pentu pääse.

Sunnuntaina oli todella raskaspäivä, meillä oli pieniä ihmisiä vieraina. Nyymi kummasteli ja hiukan arastelikin riekkuvia lapsia, mutta aika nopeasti totesi ne täysin vaarattomiksi ja päätyi nukkumaan viereen samalla kun telkkua katsoivat. Nyymissä ilmeni myös feministin vikaa kun lapset alkoivat leikkimään Juran kanssa - poikaa komennettiin, tyttöä ei. 

Maanantaina oli mukavat -11 astetta pakkasta joten räpelsin nopeasti Nyymille fleecepompan (kuvassa), nyttei tule kylmä! Hiukan jälkeenpäin tein paremman version, paksumman ja helpomman pukea. Haettiin myös uutta ruokaa muksulle, koska nykyinen ei tunnu ihan olevan passeli. Samalla käytiin miehen äidin luona esittelemässä uusi perheenjäsen. Vierailulla Nyymi tapasi myös Vilin (kääpiösnautseri) ja kummasteli hirveästi sen partaa, kauheasti muksu ei jaksanut kämppää tutkia kun alkoi väsyttää. Hienosti osasi hakea nukkumapaikan ilman suurempia ravaamisia, hupparini päältä. Kotiin kun päästiin niin taas nukutti aika makoisasta.

Juran ja Laran kanssa olen pari kertaa jo testannut pihan ohi kulkevan tien kelkkailun merkeissä. Parisataa metriä edestakaisin ja palkka, vauhti pysyy hyvin eikä Lara koita tehdä omia käännöksiään jokaisen pihatien kohdalla. Ehkä ensi vuoden puolella, kun lumi on pysyvämpää päästään tekemään pieni lenkkikin.

Sisko sen olla pitää

Hirmu hienosti on pentu kotiutunut ja näiden 4 päivän aikana olen tehnyt arvioni - se on riiviö. Saatan tulevaisuudessa repiä päästäni karvan jos toisenkin, muutamat housutkin saattavat revetä ajan saatossa. Kaikki on kivaa ja uutta. Reipas pentu hyvällä ruokahalulla, eli ahne kuin mikä. Isot koirat siirsin toisen yön jälkeen alakertaan nukkumaan itsekkäistä syistä, Nyymi huutaa kuin palosireeni jos nukkumaan meno ajoitetaan siten ettei häntä väsytä. Vaikka Nyymi nukkuukin yksin makuuhuoneessa portin takana niin jo pelkästään se, että isot koirat nukkuvat olohuoneessa hiljentää sen nopeammin - nuokin nukkuu niin kaipa minäkin - tyyliin. Larasta on heti muodostunut Nyymin idoli, se Jumalaa korkeampi henkilö ja sinne minne Lara pistää makuulle Nyymi menee perässä. Juran kanssa riehutaan ja tapellaan leluista, välillä koitetaan mennä viereen nukkumaankin mutta Jura kokee sen yksityisyyden häpäisyksi joka kerta ja siirtyy pois.

Eilen käytiin Juran kanssa luustokuvilla ja Ventelän mielestä lonkat ja kyynärät näyttivät moitteettomilta, luukuunottamatta matalia lonkkamaljoja, joten saa nähdä mitä mieltä Kennelliitto on asiasta, A B linjaa siis odotellaan ja kyynäristä puhdasta nollaa. Sormet ristissä. Tänään Nyymi pääsee tutustumaan hallille, joten saattaa olla että illalla pieni pentu on hyvinkin ryytynyt. 22. päivä aloitetaan pentukurssi, saa nähdä oppiiko ahnelahna mitään kurssin aikana!  Laran päivät kuluu kakaroita paimentaessa, mitään kokeita ei juuri nyt ole katsottuna.

Tervetuloa Nyymi!

Muksu on kotiutunut! Taju kankaalla lähes koko automatkan. Reippaasti tutki heti koko alakerran ja uteliaana koitti kauheesti tehdä tuttavuutta Laraan ja Juraan. Jura hämmästeli hirveesti pentua ja Lara piti sitä ihan superällönä. 

Eka yö meni hienosti. Nyymi nukkui yksin alakerran makkarissa, neljän aikaan yöllä heräsin itkuun, käytiin pihalla ja takaisin kiltisti nukkumaa. Sain reippaat yöunetkin, kahdeksalta nousin ylös ja koirat pihalle. Jura on koittanut Nyymiä jo leikittää eikä Larakaan enään ihan niin paljon sitä inhoa, arki on lähtenyt heti rullaamaan oikeinkin sujuvasti siis. 

Lara Nyymin tyynynä.

+1C

Pakkasta oli. Aurinko paistaa ja maassa on ihan pikkuinen lumipeite, kirkasta! <3

Laitoin potkukelkkaan vetoliinat valmiiksi ja kaivoin valjaat kaapista esiin, kohta niille on käyttöä! 

Kuvia & Videoita treeneistä!

Viimeinkin sain hovikuvaajankin mukaan treeneihin! Videopätkät on tosiaan pätkiä, mutta ompahan jotain! :)

Ohjaajana mun varmaan pitäisi tietää koko ajan mitä koira tekee? No nyt en kyllä tiedä, jotain se Larppa säätää :D

 Ruutuilua :}

 Collieilla on tommoset sievät simmut :D

Sana "Tottista" ja Vieteriapina käy tanssiin!

Halusin varmistua, että kontaktin kohteena on pää eikä pallo.

Ja pari videota!

Merkkiä.

Isot tytöt tietää, että ruudussa on pallo!

Larpan nuppi ei meinannut pysyä kasassa kun oli kaukopalkka.

Ja lopuksi luoksetulon pysäytys.

Niinkuin näkyi, ruokakippa oli ihan vieressä joten lassien oli pakko vähän vilkuilla :D

Bitch is back!

Saatiin hienot perjantaitreenit aikaiseksi - Jura pääsi pitkästä aikaa mukaan ja sen seurauksena Lara teki yli-innolla, poikittaen seuraamisessa.

Omassa pihassa on hyvä rallata.

Löysin virheitä Juran työskentelyssä ja omassa ohjaamisessa, jotka alkoi naputtaa - perusmokia toiminnassa enkä ole kiinnittänyt niihin mitään huomiota. Miksi!? Seuraamisen lepsuminen, vaihtelevat äänenpainot käskyissä ja kiero selkäranka - ompahan ainakin jotain mitä syynätä. 

Paikkamakuu meni Juralta hienosti ja näitä onnistumisia tarvitaankin lisää, seuraaminen alkoi pelittämään alku hämmennyksen jälkeen - Jura oli hiukan ulalla kun halliin pääsi. Jääviä pitää syynätä, erotella ne selvästi, treenata erikseen - helpottaa. Tunnaria pitää alkaa tarkemmin pohjustamaan, se on vaan jäänyt ja jäänyt - ruutu on hyvällä mallilla, ihmetyttää miten Jura on hoksannut sen noinkin nopeasti. Ja voi luoksepäästävyys..no ei se maailmanloppu ole jos se moikkaa tuomaria vaan kysymys onkin, että saanko sitä enään tarpeeksi aloilleen sen jälkeen jotta paikkis onnistuisi, oivoi voi.. treeniä.

Hyvääkin löytyi (ettei pelkästään valittamiseksi menisi) ja paljon, kaukot on uponnut kaaliin ja noutojen palautukset viilaamista vailla - muutenkin Juran käyttäytyminen hallilla oli hyvin "ammattimaista" jos noin nyt voi sanoa :D kontaktia pidetään yllä ja seurataan tarkkaan ohjeistusta, pentumainen sähläys ja säätäminen on väistynyt kun tilalle on tullut iso likka, joka tekee asiat juuri niinkuin osaa eikä sinnepäin ja jolle työnteko on vakava asia eikä siihen suhtauduta kepein mielin. 

Jurasta on kovaa vauhtia muovaantumassa työ"moraalinsa" suhteen Laran kopio.

Ei raukka rakkautta tunnista

Mistäs sitä aloittaisi?

Juran pillerikuurit on naposteltu loppuun ja toivottavasti jatkossa naposteltavat pillerit ovat vain matolääkkeitä. 

Jalan leikkauksesta on yli kuusi viikkoa, jalka toimii mainiosti eikä Jura ole sitä ontunut tai varonut. Satunnaisesti sydän hypähtää kun huomaan sen seisahtuvan ja pitävän jalkaa ylhäällä mutta sehän tekee niin jokaisen jalan kanssa - leikkii seisojaa mutta välillä on jompi kumpi takajaloistakin ylhäällä. Kinner on edelleen selvästi isompi / paksumpi kuin terveen jalan kinner ja nyt tosiaan kun kuusi viikkoa on kulunut, pitäisi alkaa varaamaan kontrolliaikaa tampereelle. 

Pari viikkoa sitten Jura venytteli leikattua jalkaa aika ahkerasti mutta ilmeisesti nyt kun pääsee enemmän liikkumaan niin venyttelyn tarve on jäänyt. Hiivastakin ollaan päästy eroon, joten eiköhän tämä tästä vielä iloksi muutu.

Käytiin muuten lauantaina vilkaisemassa Kakkiksia! Eli ihan kamalanhirveänsuperin söpöjä kakkakoneita, minkäs teet :} Pennusta joka meille tulee, ei oltu ihan satavarmoja vielä mutta eiköhän se sitten ajan kanssa selviä.

Vierailun jälkeen meikäläinen laittoi kunnolla hulinaksi alakerran maakuhuoneessa, jota olin suunnitellut vierashuoneeksi mutttaaa jotenkin kävi niin, että nyt se muistuttaa enemmänki elukoiden huonetta! >:D 

Huone on myös ns. pentuturvallinen jo valmiiksi kun tarkemmin ajatellaan, koska sieltä löytyy vain yksi johto - jalkalamppu, joka on helppo siirtää pois. Juu, on siellä vielä roipetta mm. kokoamaton vaatekomero (ei tule edes käyttöön), rikkinäinen tulostin ja talja, joka ei todellakaan jää lattialle pennun astuessa taloon! :D

Loppuvuodelle on vähän kasaantunut toimintaa, vaikka vahvasti ajattelin että lomaillaan vaan. Yksiin tokokisoihin aion Laran vielä ilmoittaa vaikkakin kisoja tuntuu olevan kovin huonosti, joka ei juuri ihmetytä - tottakai ihmiset haluaa lomailla joulun alla myös koirien suhteen - ja osa ottaa loppukiriä, joten ne vähäisetkin kokeet tuntuvat täyttyvän hätäseen. Mutta enköhän mä silti johonkin kokeeseen saa meidät tänä vuonna vielä ilmoitettua. Juralla on edessä luustokuvaus joulukuussa ja viikottaiset treenit - se siitä "lomasta" :D

Welcome

to our home!

 Keittiötä. Leivinuuni ja puuhella  ♥

 Olohuonetta.

 Ja koirien hifistelyhylly. Mätsäriruusukkeet sai jäädä laatikkoon, taidan lahjoittaa ne eteenpäin.

 Kaarioviaukko. Järkytyksen kauhistus alkuun mutta uudella tapetilla tuo näyttää omaan silmään jo ihan kivaisalta.

 Minette totuttelee oloonsa alakerran makuuhuoneen sohvalta käsin. Kissapuu on kyhätty samaan huoneeseen ja viereen pinosin kolme pahvilaatikkoa, kun Minette tykkää niissä kikkailla!

Kevennykseksi koirien (varsinkin Juran) "kevyt" iltapala. Koirat on "kotiutuneet" ja kissa vielä totuttelee, hyvin on alkanut tutkimaan paikkoja mutta vielä ollaan hiukan varuillaan.

Kämppä alkaa olla pikkuhiljaa kuosissa muuton jäljiltä. Hippasen on tavaran siirtelyä vielä siellä täällä ja järjestelyä, sitten siivous mutta onneksi mulla on loppuviikko hyvää aikaa pistää hösseliksi!

Puppyalert!
Lauantaina kattomaan kakkiaisia! Voieivoieivoiei....:3

VOI3

Kokeet meni aivan mahtavasti! 

Tai no, olisi paremminkin voinut mennä kunnei ykköstulosta tullut mutta olen silti todella tyytyväinen suoritukseen! 

Paikkamakuu 0 

Istui koko 4 minuuttia. Olen silti todella tyytyväinen, koska halli jossa oltiin on ollut Laralle tosi paha paikkishalli niin sanotusti - alokasluokassakaan ei kertaakaan pysynyt paikkamakuussa sen hallin kokeissa. Joten olen tyytyväinen, että se sentään istui paikoillaan.  
Seuraaminen 10 

Ehkä parasta koeseuraamista mitä olen Laralta nähnyt!  
Liikkeestä istuminen 0 

Käskyn tullessa pylly lysähti heti maahan mutta kun menin vilkaisemaan olkani taa niin Lara veti maihin. En ymmärrä miksi vilkaisin? Mä en koskaan vilkaise jäävissä olkani taa?! 
Luoksetulo 10 

Seisomaan pysähtyminen oli kuin liisteriin juoksu! Ei ole mammakoira tehnyt treeneissäkään noin komiaa luoksaria. 
Ruutu 0 

Harmittaa ehkä eniten, koska sössein tämän itse ihan täysin. Maahan käsky tuli liian aikaisessa kun omat hermot petti - ja syvyysnäkö ilmeisesti - sitten käskin Laran peruuttamaan (en keksinyt muuta), Laralla meni pasmat sekaisin (peruutti kuitenkin oikeaan kohtaan) ja lähti tulemaan luokse kun lähdin kävelemään kohti.
Hyppynouto 10
Metallinouto 9 

Pieni piip kuului ja vino palautus.
Tunnari 10 

JEEJEE! Tätä on treenattu ja se on kannattanut!
Kauko-ohjaus 9

Lopussa hiukan valahti eteenpäin.
Kokonaisvaikutus 10

 204 pistettä ja tuomarin suosikki!

Tuomarina Juha Kurtti 

Tästä päästääkin jatkosuunnitelmiin - pitää tänä vuonna vielä yksi koe kokeilla jos omat hermot pysyisivät kasassa ykköstuloksen verran! 

Jalkapäivitystä ja putiputi

Juran jalka näyttää jo aikas hyvältä! Kakara saa hihnassa hepulikiekura-kohtauksiaan aikalailla, kun pitäis vaan päästä juoksemaan jo! Pari viikkoa joutuu kyllä vielä odottamaan - voi tätä tuskaa. Aion kuvata ekan kerran kun päästän sen vapaaksi, saa nähdä saanko sitä enään kiinni edes! :D Larppakin on alkanut lähtemään Juran painiyrityksiin mukaan sisällä, joten kai sekin jo jotain kertoo että jalka on parempaan päin eikä vaan näytä siltä. Ehkä mä voin kohta huokasta helpotuksesta ja alkaa treenaamaan kuraturvan kanssa.

Laran treenit jäi tänään välistä, olin töissä niin pitkään eikä ollut autoa käytössä ja sunnuntaina on koe, eli kivasti missattiin kenraaliharkat! Paniikki iskee. Nyt oon kerinnyt jo paperille käymään läpi vahvuudet ja heikkoudet + mikä voi mennä vikaan? Eli kaikki. Huominen vielä aikaa kasata itseään! :D

Kai tämänkin voi tässä samointein julkistaa, että varasin meille uuden tulokkaankin (kuulostipa materiaaliselta) ja kuvia tulee heti kun päästään katsomaan tätä natiaisenalkua :} Jännään jo päässäni mitä mieltä Jura ja Lara on uudesta tulokkaasta (Minette saa varmaan sydänkohtauksen) vaikka luovutukseen on 1½ kuukautta vielä aikaa. Oon myös kuumeisesti miettinyt nimeä tulokkaalle - onhan mulla nimi jo mutta jos keksisi paremman? - ja harrastusta; toko tulee automaattisesti "harrastuslistalle" mutta se päälaji? Agility on vahvana ehdokkaana kuin myös haku. Valintojen maailma ja aina päädyn samaan vastaukseen - aika näyttää, putelon vahvuuksien mukaan.

Lara on myrtsinä taustalla - niinkuin sitä ei ikinä rakastettaisi.

Joko saa romahtaa?

Lasta on saatu pois. Tassussa on hiiva ja kintereessä nestekertymän aiheuttanut tulehdus. Kiitos. 

Mitähän siihen enempää selittelemään? Lekurilla saa juosta - silti koira on kipeä. Vakuutusyhtiöön saa laittaa korvaushakemuksia toisensa perään eikä mitään kuulu takaisin - alkaa mietityttämään miksi makselen vakuutuksista. Kämppä on pomminjäljiltä - muutto ja pintaremppa täysin vaiheessa. Alkaa olla mitta täynnä.

Sen sijaan kaiken paskan keskellä Jura on aivan upea potilas - lukuunottamatta masentunutta ilmettä, joka vihlasee syvältä, kun toisesta huomaa että on tylsää, patoutumia ja päivät pelkkää nukkumista sekä korttelipissatuksia. Totta kai vauvan ilme kirkastuu heti kun pääsee paijattavaksi ja harjoittelemaan temppuja mutta kiltisti patoutumat niellen toinen tyytyy jäämään pedille makoilemaan kun Lara pääsee pitkälle lenkille/treeneihin. 

Jotenkin sitä kokee itsensä huonoksi, epäonnistuneeksi ja epäpäteväksi. 

Syyttää itseään koko asiasta.

When it doesn't go right

Kivasti ollut aikaa pohtia mitäs Juran kanssa jatkossa tehdään? Tokoa, rally-tokoa, jälkeä..siinä ne vaihtoehdot olikin. Agilitylle saadaan heittää hyvästit, todennäköisesti haku-urallekin ja kohdattava tosiasia ettei jalka tule olemaan entisensä. Tarkennetaan, ennen kuin tulee väärinkäsityksiä - jatkossa kun jalka on parantunut kunnolla Jura pystyy käyttämään sitä normaaliin tapaan mutta jännettä paikallaan pitävät ompeleet (tms.?) eivät tule kestämään samanlaista rasitusta kuin terveen jalan jänteen siteet - vaarana siis on että liiasta rasituksesta (mm. ääriliikkeet, sivuittain taipuminen, tärähdykset) nostavat jänteen uudelleen repsahtamisen riskiä. Kai tässä pitää alkaa jälkeä opiskelemaan, vaikkei se valitettavasti itseä niin paljon kiinnosta kuin haku - en vaan halua tietoisesti suurentaa riskiä, että jänne repsahtaa taas ja hyvällä tuurilla vaurioituu samalla.

Ajatellaan positiivisesti, toko/rally-toko on Juran mielestä aivan mahtavaa! Joten ainakin kahta tuttua ja kivaa harrastusta voidaan jatkaa normaalisti, ehkä me aletaan keskittymään entistä enemmän rally-tokoon, realistisilla tavoitteilla tietenkin -> valioksi, ei sen enempää! :D

xoxo, Larppa ja Jurppa

Mennäkkö vai eikö?

Unikeko sai ruhtinaallisen aamuherätyksen, suorastaan vittuilevan ettenkö sanoisi. Heräsin kun Jura ramppasi ja piippaili ja ajattelin, että okei, pihalle. Aloin laittaa vaatteita ja vedin harjan nopeasti hiuksien läpi (ainakin omasta mielestäni) Kunnes huomasin..Jes! "Et sitte enää tuon kauempaa pystyny pidättelee?" Mun hieno kynnysmatto k*sessa ja p*skassa, ihanaa. Matto rullalle, roskiin ja pihalle..oi tätä autuutta. Koin tuon kyllä lieväksi vittuiluksi. 

Ensiviikolla lähtee lasta! Ja kakara saa rokotuksen! Sitten vielä kolmen viikon hiljaiselo jonka aikana aletaan pikkuhiljaa lisäämään lenkkien määrää, riekkua ei edelleenkään saa.

Syksyinen Lärpätin irvailee.

Tänään pääsee taas treeneihin! Kattellaan piilopaikkista, tunnaria, ruutua ja kaukoja. Ehkä pistän koeilmonkin menemään, ehkä en..asia on vielä pohdinnassa.

Nenähommia

Krapulan potemista - tukiside vaihdettu, pari viikkoa vielä.

Pääkopan rasitusta edessä - hyvin tukevat valjaat yhdistettynä flexiin jossa painoraja 20kg ! 
Nyt multa pitää hakea koirat pois kun tommosia käytän! :D

 Paikkistreeniä samalla kun meikä tallaa ja levittelee namusia.

Nenähommia, bisneksii nääs;)

Lähikuvaa Thö imuri.

/ kännykkälaatua /