Tottistelua & canicross

Perjantai 13. treenit ! :)

Taas tuli pyörähdettyä treeneissä, normaaliin tapaan. Edellisellä kerralla Lara sääti jotain omaansa, ei suostunut pysymään sivulla vaadittavaa aikaa, tinttasi, hakien huomiota ja toimintaa, joten tällä kertaa käytiin läpi tuo käytös. Eli perusasennon harjoittelua, siinä ollaan ja pysytään vaikka itse pällistelisinkin muualle. Harjoitus meni hyvin, pari kertaa korjasin terävästi, madaltamalla ääntäni, antamatta vaihtoehtoja ja viesti meni perille. Paikallaoloa harjoiteltiin istumalla ja makaamalla parin metrin päässä hallin ovesta ja nämäkin harjoitukset menivät hienosti, näitä lisää siis. 

Laran kontakti on parantunut <3 Hienoa ettei olla turhaa työtä tehty :) Seuraamista ja seuraamisen aloitusta käytiin läpi, kontakti ei enään tipu niin pahasti kuin ennen. Liikkeestä maahan meni hienosti, vaikka itse otinkin jonkun juopon askeleen, koitin yhellä kerralla ilmeisesti vilkaista koiraa, että menikö se nyt maahan tai jotain vastaavaa :D Nouto otettiin vaihteen vuoksi myös, vaikka liike on aika idioottivarma meille, Lara tykkää joten otettiin kuitenkin. Istu-maate -kaukot käytiin läpi, hienosti menee, kohta saa alkaa ottaan etäisyyttä. Luoksetuloa otettiin muutama kertaa, enkä joutunut kertaakaan korjaamaan Laraa! Ongelmana siis on ollut tuo paikalleen jäänti.

Näitä lisää kiitos :) Vaikka meijän treenit pääosin menee aina hienosti, niin malttia ja varmuutta tarvitaan lisää.

En tiiä mitä meijän liikkeestä seisomaan jäännille on tapahtunut? Kesän lopulla se alkoi olla reilassa mutta jossain kohtaa se olikin hajonnut käsiin!? Nyt se alkaa pikku hiljaa kasaantumaan uudestaan, nopeutta vielä tarvitaan ja varmuutta, muuten liike on valmis, mutta silti turhauttaa ajatella, että se oli jo lähes kunnossa ja sitten saakin aloittaa alusta. Luoksetuloa pitää testata kokeenomaisesti vielä muutamaan otteeseen ja liikkeestä maahan menoa. Luoksepäästävyys on ylläpidossa (kuulostaapas tyhmältä :D) ja se paikkamakuu.. oivoi, treeniä treeniä.

12. päivä alkoi tokokokeeseen ilmo, mutta päädyin siihen tulokseen, että hiotaan, valmistaudutaan rauhassa ja 19.2. olevaan kokeeseen olisi tarkoitus ilmottautua jos vaan mahtuu :)Pitää vaan toivoa, ettei tällä kertaa enään tulis paaniikki-ahdistus kokeessa, vaan olis hiukan rennompi olo. Oon moneen otteeseen käynyt päässäni läpi kokeen liikkeet ja tuun varmasti monesti vielä näin tekemään.

Sitten tästä vetämisestä ja canicross hienommin sanottuna :)

Kelkan vetäminen on hienosti lähtenyt luistamaan, parannettavaa vielä on mutta muutos oli huimaa kun Lara sai kunnon valjaat päälleen. Käännöksissä on parantamisen varaa ja etäisyyden ottamisessa, muutenkin yleisesti tässä ettei neiti pyörähdä yhtäkkiä ympäri kun on kelkka perässä :D

Nyt ollaankin sitten käyty joka päivä juoksemassa pieni lenkki. Hyvin lähdetään vetämään, vasemmalle käännös sujuu hyvin, oikea takkuilee ja pysähdys onnistuu. Ohituksia pitää treenata, ihmisten ohituksissa hidastan ja lyhennän hihnaa, koska oletan, että se on ohikulkijoillekin mukavampaa, titenkin jos on leveämpi tie niin lyhennän vain hihnaa mutta matka jatkuu samaa vauhtia. Pyöriä ei oo vielä tullut vastaan, edessä on mennyt ja niihin Lara tuntui suhtautuvan hiukan kisailumielellä kun alkoi tahti kiristymään :D Toisten koirien ohituksessa siirrän hihnan suosiolla vielä pantaan. Yleisesti ottaen Lara tuntuu tykkäävän enemmän tosta juoksemisesta ja vetäminen on "ihan kivaa". Voi sitä ilmettä kun pysähdytään, kieli pitkällä ja silmät kiiltää onnesta! <3





Muuta mukavaa.. kuten karvanlähtö.
Jep, Larppa harmaantuu taas. Karvat lentää ja imuroida sais kahdesti päivässä, silti niitä karvoja on kämppä piukassa ^^ Mukavaa niinkuin jo sanoin.

Kärsikää.. tai jos ymmärrätte pohtia laulun sanoja.. nauttikaa.

"Washed away my sad face,
Flooded all my empty space
You take away life's heartbreak
And I know with you it's gonna be ok"