We are free

Larpan jalka on paranemaan päin hyvää vauhtia! Ei onnu, pientä kosketusarkuutta löytyy, mutta erittäin paikallastista eli kyllä se tästä. Tasaisessa maastossa uskallan juoksuttaa vaikkakin Lara hiukan ottaa omia oikeuksia ja spurttailee millon missäkin. Ymmärtäähän tuon kun virtaa piisaa. Vähän on mammakoira muuttunut pentujen jälkeen; reagoi herkemmin omiin äänenpainoihin, selvästi avoimempi vieraita kohtaan - ennen ei pahemmin välittänyt ja vahtii enemmän - ilmoittaa epäilyttävän näköisistä hiippareista (niitähän täällä riittää).

Suunnittelin kovasti tokokisoja loppuvuodelle, mutta seuraaminen näyttää ikävästi siltä ettei olla menossa. Koko koira on niin täpinöissään leuka väpättäen ettei se pysy ollenkaan oikeassa kohtaa pitkää matkaa :| Hallissa pääsee sitte korjaamaan asiaa. Porin palveluskoirien BH-kurssista ei sitte tullut mitään, kerran käytiin kentällä ja silloinkaan ei ollut vetäjä paikalla, pitää varmaan hiukan kysellä että mitenkäs sen kurssimaksun laita kun on kerta maksettu muttei olla kertakaan kurssille päästy. Maastojen alkuakin olen odotellut muttei ainakaan vielä mitään ilmoa ole tullut.

Ja syksy... yhyy vettä sataa ja ketuttaa.

Jurakin on päässyt tutustumaan UPK:n kentälle pariin otteeseen. Ensimmäisellä kerralla likka koitti suoraan A-esteelle kiivetä - tietenkin siihen jyrkempään. Seuraavana vuorossa oli puomi jota pitkin se kiipeäminen onnistuikin, mutta koska kyseinen este ei kovin leveä ole niin pieni mukelo meinas tulla pariin otteeseen ryminällä alas. Ihan kiitettävä tasapaino ikäisekseen. Eilen käytiin kentällä niin, että näki toisiakin - oli ne karvaset versiot pelottavia niin kauan kunnes huomasi että hihnan toisessa päässä on ruokaa, sen jälkeen kaikki muu sumeni, oli vaan Jura ja liikkuva ruoka-automaatti(minä) :D 

Sisäsiisteyden salatkin on alettu hyvin sisäistää, parit pissat tulee sisälle vuorokaudessa - riippuu ihan siitä paljon itseä laiskottaa totta kai - muuten kaikki tarpeet tehdään hieenosti pihalle. Kissanhiekkalaatikot on ihan super hienoja - NOT, kun silmä välttää niin sinnehän se aina menee ja tänä aamuna löysin kakaran pesukoneen päältä syömästä kissanruokaa..murr. Ei mun pieneen päähän mahdu vieläkään miten se on ittensä sinne taikonut ja ehkä en halua tietääkään.

No tommonen se toinen korva on. Teippejä on kokeiltu, ei tunnu häiritsevän - jess. On se aika koipeliini jo :} parin viikon päästä on rokotus, saas nähdä mitä neiti meinaa lekurille menosta vai meinaako mitään.

Vesisateen vihaaja Jurastakin tulee tai on tullut jo. Jarrut menee päälle jo alaovella, ei millään menis ulos - sekään - sateella. Näytän varmaan tosi fiksulta vetäessäni kahta koiraa perässä vesikeleillä :D