Se Kuranaama olen minä.
"Jalkani on ollut pari viikkoa kipeä, joten mamma päätti että sitä on parempi näyttää vielä kerran lääkärille. Lähdin matkaan aamulla 10 aikaan, reissasin autossa puolitoista tuntia kunnes saavuttiin Tampereelle. Päämäärään päästyäni tutkin lähimetsän polun tarkkaan (jos vaikka eksytään) kunnes suuntasin lääkärin palkeilla naureskelemaan Tapparafaneja. Mulla oli tosi hauskaa, hiukan tylsää, mutta hauskaa .. ehkä liiankin. Lääkärissä sain taas piikin kankkuun ja hoipertelin pitkin käytävää pöllyissä kunnes sammuin keskelle lattiaa. VIRHE! Mulla ei oo mitään hajua kuinka kauan olin sammuneena mutta herätessäni..voi ei.. Olin ilmeisesti riehunut aika paljon pöllyissä, koska mulla oli ihme nöyryytystötterö kaulassa, jalka paketissa (olin näköjään rikkonut sen vielä pahemmin) ja olin vielä lukittuna kaltereiden takana! Onneks mamma tuli pelastamaan mut ja selitti että "Koht on jalka niinku uus." Ihansamamennäänpois. Oli tosi nöyryyttävää kulkee vastaanoton ohi se nöyryytyskapistus kaulassa (ainakin se toimii), kaikki katto, pysähdyttiin matkan varrella kerran..en tullu pois autosta vaan kusin sinne loppumatkasta, siinä siivoo sitte. Kotona kuitenkin alko autoon pissaaminen kaduttaa, mulle oli kuitenkin ostettu uuspehmokoira ja kehuttiin reippaaksi - mammaa ei tuntunut kuitenkaan häiritsevän pissaaminen autoon. No nyt mä oon kolme viikkoa jalka paketissa ja kuusi viikkoa pitäis kuulemma lenkkeillä vaan hihnassa, epäreilua. Mua on kyllä lohdutettu, että pari kuukautta niin sitten saan juosta omalla pellolla päivät pitkät - missä pilvilinnoissa mahtaa mamma elää koska mun tietääkseni meillä ei oo edes omaa takapihaa, saati peltoa."
xoxo Jura
Nyt on siis vauvan jalka leikattu ja toipuminen voi alkaa :) Ennuste on todella hyvä, nuori ja hyväkuntoinen koira, kyllä siittä kuulemma vielä kelpo harrastuskoiran saa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti