Juu hiukan on tullut hiljaa eleltyä eikä oo päivityksiäkään tullut, edes näyttelystä!
Vähän on kiirettä pukannut ja nyt voin sanoa näin ihan hyvällä omallatunnolla, on juostu työharjoittelussa ja koulussa, autokoulussa ja ajotunneilla + on pitänyt repiä aikaa elukoille - Larppa lenkkeineen, treeneineen ja kissat virikkeineen - ja pitää kämppä jonkinnäköisessä kuosissa.. vaikka tää nytkin on aikalailla sen näkönen niinkuin joku olis tiputtanut tänne karvapommin! >.<
Porin ryhmiksestä siis raapaistiin se ERI1, SA jäi saamatta, pitäkööt nauhansa perhana sitte! :D Mahtava reissu oli, paloinkin hiukan nassusta - nyt on hieno rusketus eli lällää niille jotka vaan palaa.
Tuomari oli Mile Aleksoski, mukavan oloinen mies, lähestyi ja tutki koiraa fiksusti sekä hymyili, mikä tekee aika paljon asiaa.
Arvostelu:
Medium strong.
Correct bite.
Ears and tail correct set and carried.
Strong neck.
Topline should be straighter in movement.
Little open angulation in front - correct in hind.
Fingers of hind legs turned out. < totaali asettelu moka!
Little close in hind - not so much power in front legs.
Arvosteluun olin tosiaan tyytyväinen kun näitäkin tuli kerran nähtyä ettei kunnolla edes arvosteltu.
Juoksu on nyt loppunut tai loppui jo pari päivää sitten eli kohta, KOHTA.. me päästään treeneihin ja korkkaamaan myös ekat agitreenit! ;) Ollaan saatu tässä välillä vähän muutakin reenata, nimittäin kävelyä.. Larputtimella ollut hiukan kävelytapa hukassa, joten piti siittä
muistuttaa muutaman lenkin ajan kävelyttämällä takana - muisti alkoi
pelittää eikä enään tartte vetää remmillä taakse.
On se ihanaa kun koira on taas oma normaali-itsensä, heiluttelee häntää kaikille ja kulkee tasapainossa - henkisesti siis, ei säiky ihme asioita eikä vammaile juoksujen kanssa. No ehkä hiukan se on normaalia hellyydenkipeempi, vai miten sen voisi sanoa? Siskokin tänään ihmetteli kun Lara oikeen kiehnäs siinä samalla kun rapsutettiin - siis sisko rapsutti - ja örisi, voipi tietenkin olla että Larpalla on vaan kevättä rinnassa. ;)
Oon taas väsäilly pientä kivaa omin pikku kätösin - väsäilin oikeastaan aikaa sitten jo mutta nyt sen vasta ilmoitan!
Eli pyöreä nappanahkahihna ja siihen sopiva kurra. Huomasin, että ei ole oikeen hyvä materiaali kurkkariksi - rengas kuluttaa nahan sikki jos panta kiristyy - mutta tulipahan kokeiltua.
Norjalaisesta lohifileestä tein tikkuja sian nahkatikkujen kavereiksi - Larppa tykkää.
Saatiin tänään "ennätys" aikaiseksi.
Pyöräiltiin Porista Ulvilaan kun piti viedä fillari sinne, Larppa suurimman osan matkaa vapaana! Huomaa kyllä koirasta ja sen askelluksesta todella selvästi, että mieluisampaa se vapaana meno on - vaikkei paikka sen muutu, edelleen siinä vieressä ravataan ja hiljennetään/pysähdytään pyörän mukaan.
Isän luo kun päästiin niin neiti oli aika naatti ja oma arse hemmetin kipiä vaikka pysähdyttiin kahdesti - juomaan ja vilvoittelemaan.
